Avtomagistral'

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Avtomagistral' Ročinmas

Avtomagistral' vai Kiruhavtote om te avtoiden kiruhlikundan täht, kudambal ei ole üks'tazopindaižid läbitusid (läbiristteid) toižidenke teidenke, sidä kesken raudteidenke i jaugnikoiden päličmänendtahondoidenke. Saudas kärouduzsijid-pol'renghid i erižtazoristteid oigendamha avtoiden likundan tarbhaičendoid.

Teznam 5.1. «Avtomagistral'»

Avtomagistral' (trass) kävutase ajelemha likkuimil lujanke pigudenke, sen tagut hilliden transportabutusiden tulend om kel'tud (velosipedad, mopedad, traktorad i hebotransport). Mugažo ei sa jaugnikoiden likundoid i ajelta avton peral edehepäi. Sab azotadas vaiše märitud sijiš.

Sauvondan parametrad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Avtotrassal om kaks' vai sen enamba telikundad kaikuččel polel. Likundan poled oma erigoittud toine toižespäi barjeral päzutamhas vastlikundaspäi, tever' om leved vai om paksuid kormanoid seižutesiden täht ku tarbhaižuz linneb. Avtomagistralin tulendad da lähtendad oma azotandan i piguden otandan ližateidenke. Kaikiš lujemban pautken standart om 30 , päteiden käroudusen radius om röunatud.

Saudas magistralid lidnoiš-ki päzumha «tüpišpäi». Kiruhavtote om aidoitud juduvastaižil ekranoil eländpunktoiš. Niiden irdpolel om aidoid mecživatoid vaste i ekodukoid.

Piguden režim[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaikiš lujemb piguz avtomagistralil om röunatud 130 vai 120 kilometrad časpigudel valdkundoiden enambuses, Venämas se röun om 110 km časus. Suomenmas maksimaline piguz rippub voz'aigaspäi, tal'vel penemb, i sezonan dat vahvištase ohjastusen käsköl joga vodel. Saksanman avtobanoil ei ole piguden ühthišt röunadust kiruhavtoteil, no «rekomendui piguz» om, 130 km/čas.

Piguden lokaližed röunadused oma pandud avtomagistraliden äjiš keskustoiš, ned ozutadas teznamoiden abul.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ezmäine avtomagistral' om saudud Italijan pohjoižes vl 1924. Se oli maksline kiruhavtote betonalusenke 18..20 sm sankte, sauptihe likundad öližeks aigaks. Zavottihe sauda kiruhavtoteid Germanijas 1930-nzil vozil. Toižen mail'man sodan jäl'ghe sauvoškanzihe avtomagistralid Francijas, Sures Britanijas i AÜV:oiš. Nügüd'aigan kiruhavtoted oma sätud mail'man äjiš maiš.

Kitai zavodi massišt avtomobilizacijad 2000-nzil vozil i sauvoškanzi avtomagistralid ühten aigan. Vspäi 2012 se valdkund otab ezmäšt sijad mail'mas kiruhavtoteiden pidusen mödhe, niiden verk oli 149 600 km vn 2019 lopus.

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]