Mine sisu juurde

Heimolaižuz

Vikipedii-späi

Heimolaižuz om ristituiden kesksidod. Niiden aluz om augotižlibund ühthižes ezitataspäi.

Veriheimolaižuz oiktan linijan kal't

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Pol'ven päliči

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Ded (vai dedoi) — tatan vai maman tat
  • Bab (vai baboi) — tatan vai maman mam
  • Lapsenlapsed:
    • Poiganpoig
    • Tütrenpoig
    • Poigantütär
    • Tütrentütär

Kahten pol'ven päliči

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Ezided (vai ezidedoi) — dedan vai baban tat
  • Ezibab (vai ezibaboi) — dedan vai baban mam
  • Poiganpoigan poig/tütär
  • Tütrenpoigan poig/tütär
  • Poigantütren poig/tütär
  • Tütrentütren poig/tütär

Äjiden pol'viden päliči

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Ezitat — amuine edelkävui sugun kal't
  • Proband — ristit, kudambaspäi mäneb sugupu
  • Jäl'gelaine
  • Ezidedan/-baban ded/bab, ezidedan/-baban ezided/-bab i m. e. — ezitatad k+1-pol'ven päliči

Oiktoi veriheimolaižuz

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Kodiheimolaižed

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Vell':
    • Veik — vanhemb vell'
    • Noremb vell'
  • Sizar:
    • Sestrii (vai čikoi, čeža) — vanhemb sizar
    • Noremb sizar
  • Kaks'nikad
  • Siblingad — velled da sizared, kudambad ei olgoi kaks'nikoid ičekesken

Kodiheimolaižiden eriližed gruppad

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Vellindam
  • Sizarindam
  • Dädänpoig (двоюродный брат по дяде), tädinpoig (двоюродный брат по тёте) i m. e. analogijan mödhe
  • Däd — tatan vai maman vell'
  • Tädi — tatan vai maman sizar
  • Vellenpoig
  • Vellentütär
  • Sizarenpoig
  • Sizarentütär

Mužikan da akan vanhembad

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Ap' — mužikan vai akan tat
  • Anop' — mužikan vai akan mam
  • Kodimez' — poigan akan vai tütren mužikan tat
  • Kodinaine — poigan akan vai tütren mužikan mam

Mužikan da akan velled vai sizared

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Küdu — mužikan vell'
  • Nado — mužikan sizar
  • Mill' — vellen vai poigan ak
  • Šurjak — akan vell'
  • Akansizar
  • Vävu — tütren vai sizaren mužik
  • Mind' — poigan, vellen, küdun vai šurjakan ak

Edel naimiželod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Oluh — mez', kudamb takaib naida
  • Neičeine — naine, kudamb takaib lähtta mehele
  • Svah — naine, kudamb tegeb sajan
  • Drug, sudarušk — mez'/naine, kudamb om illegitimižiš kesksidoiš ičeze partnöranke; tobjimalaz kund hondostab mugomad kesksidod

Toižed naimiželod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
  • Svodnijad heimolaižed — vellindam, sizarindam
  • Ižindam — maman mužik, no ei ole tatad
  • Emindam — tatan ak, no ei ole mamad
  • Poigindam — ižindaman akan vai emindaman mužikan poig
  • Tütrindam — ižindaman akan vai emindaman mužikan tütär

Heimolaižihe sidodud vepsän muštatišed

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Erased muštatišed oma ottud «Mi meles, se i keles»-kogodusespäi.[1]

  • Anoped ei ole, ka munad Äipäivän ei antkoi.
  • Anopel om pit'k hambaz. (ei jäta muite)
  • Anopespäi armastust, ku habaižes puspäi lämäd.
  • Haugenpä — bobulin loun, ahvenanpä — anopen loun.
  • Heimod om äi, söda ei kus.
  • Hubaine — da tütär, a hüvä — da nado.
  • Hüvä vävu, da harvemba kävu.
  • Hüväd susedad pahaze heimho ed vajehta.
  • Kanzata om paha elo.
  • Ken kenenke eläb, se sen tedab-ki.
  • Kodavävüks mända, kut sügüzel ägehšorpil magata.
  • Ku mam om koirakaz, ka i tütar om hond.
  • Meiden mind' linneb radon sijas.
  • Paha nado ei anda lebaitas.
  • Pohjoižtulleiš eile lämäd, emindamas eile mamad.
  • Poig lajib — libu päčile, vävu lajib — kacu, kus uks' om.
  • Poigas vähäd, tütres tühjad.
  • Ühtes kašlišpäi oma langenuded. (heimolaižiš)
  • Ühtes päiväižes hatrad kuivaziba. (edahaižen pol'ven heimolaižiš)
  1. Mi meles, se i keles. Vepsläižed muštatišed (ladii om O. J. Žukova). — Petroskoi: «Periodika», 2018. — 96 lp. ISBN 978-5-88170-307-3 (veps.) (ven.)