Jäl'caine
| Järgeline jäl'caine | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Jäl'caine | ||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||
| Leuciscus leuciscus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||
|
Järgeline jäl'caine (latin.: Leuciscus leuciscus), evropalaine jäl'caine vai muite jäl'caine, om reskveden kalan erik. Mülütadas Karpižed-sugukundha.
Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]
Levigandmižavaruz om Evrazijan pohjoižpala: Evrop pohjoižhe Al'pilpäi da Pohjoine Azii, putub Sibirin i Kirgizstanan jogiš. Voib lähtta reskvedenke Baltijan meren päivnouzmha. Om püduzkalaks Sibiriš.
Kala ujub peniš jogiš puhthanke vedenke i vitkonke joksmusenke, mugažo järviš niil jogil. Navedib kovad letkesišt vai kivišt pohjad.
Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]
Hibj om ahtištadud kül'gišpäi vähän, 15 sm pitte, oleleb 40 santimetrhasai, ühten kilogramman vedutte da sen vähemba. Sel'g om taivazmaiž-hahk, pök om hobedaiž-vauktan mujun. Suugad oma hahkad pakuižen ližamujunke, niiden augotižlud oma muzavamb kaiken. Händanalaine suug om hangonvuitte. Pä om kaid, su om penehk.
Kändase kožujaks äikerdoičendan täht koumevoččen, sil aigal jäl'caižen hibj oleskeleb 11..14 sm pitte. Kudondaig tuleb keväz'kun lopuspäi semendkuhusai. Eläb 16 vodhesai.
Söte[redaktiruida | redaktiruida purde]
Jäl'caine sötlese planktonal, madoil, koskhaižil, lipkaižil, kärbhaižil, vezikazmusištol.
Kala otab sömäks surel tahtol leibäd (aganoikast-ki), tahtast, neniden tähkheiniden villäd: šon, kagr, kukuruz. Söb lujauhod i räkištadud luid mugažo.