Mine sisu juurde

Kir II Sur'

Vikipedii-späi
Kir II Sur'
Lua-petuz: expandTemplate: template "lang-peo" does not exist.
Kiran barel'jef hänen Pasargad-lidnan rezidencijas
Kiran barel'jef hänen Pasargad-lidnan rezidencijas
radmižen toižend:

suverään, military leader, organizational founder, monarh

sündundan dat:

läz 600 edel m.e.

sündundan sijaduz:

Anshan Persia[d], Pärsia[d]

valdkund:

 Ahhemeniidide riik[d]
Anshan Persia[d]

kolendan dat:

530 edel m.e.

kolendan sijaduz:

Sõrdarja[d], Lõuna-Kasahstani oblast[d][1]

tat:

Cambyses I[d]

mam:

Mandane of Media[d]

 Kir II Sur' VikiAitas
Kiran kaumust istorižes Pasargad-lidnas tehtihe ezikuvaks Leninan mavzolejan täht.

Kir II Sur' (amuižpers.: 𐎤𐎢𐎽𐎢𐏁 Kūruš, nüg. pers.: کوروش Kūrosh, aram.: Kwrš, amuižgrek.: Κῦρος Kiros, evr.: כֹּרֶשׁ Koresh; sünd. läz 593 vot edel m.e., Anšan-lidn, Persii — kol. 530 e.m.e. Jaksart-jogen randpolel) oli Ahemenidoiden valdkundan (se-žo Ezmäine Persijan imperii) alusenpanii da ezmäine ohjandai (vspäi 559 EME surmhasai). Ezmäi Pasargad, sid' Suzi da Vavilon kändiba sen pälidnoikš.

Ohjanduzmahtuz

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Tulendan tobmudele jäl'ghe Kir kävuti Midijan vasthalibundad da anasti sidä vozil 553−550 EME, muga Persijan valdkund oli ühtenzoittud (läz Iran nügüdläižiš röunoiš). Kir II oti valdkundan tobmuden strukturad Midijaspäi, oli heimoiš sen ohjastajidenke, Midijan Ekbatanu-pälidn kävutihe Kiran kezaližeks rezidencijaks. Vodele 547 EME Anatolijan pol'sar' alištui Kirale. Vl 539 EME sodamatk Vavilonan car'kundha toi satust. Lopuks, imperii leviganzi Indan randoišpäi Livijhasai, car' koli-ki sodamatkas.

Vajehti Kambis I-tatad tobmuden ohjandusenno.

Kassandane (567−537) oli hänen akan, sünduti kaks' tütärt da kaks' poigad, üks' heišpäi Kambis II kändihe Kir-carin jäl'ghetulijan valdištmel.

Torguindvaldkundad alištuiba Kiran tobmudele tahtonke samha suren valdkundan varuitomut torguindteiden täht. Kiran tulend oli statjaks toižiden valdkundoiden täht, kudambid rida söi südäimespäi. Hüvä car' jäti elegiš vastustajid, andoi tobmut alištunuzile ičetahtol. Kir kändihe pit'kas varastadud carikš aramejalaižiden živatližusiden i Persijan möhembaižen despotizman keskes, necišpäi panihe ümbärdajiden rahvahiden muštho.

  1. Freebase Data DumpsGoogle.