Kirj

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Kirjad

Kirj om üks' painmižprodukcijan toižendoišpäi.

Kirj om perioditoi pästand, kudamb kogoneb ombletud vai klejatud bumaglehtpolišpäi, paindud vai kirjutadud kädel tekstanke da/vai kuvidenke. Hal'g (no ei kaikušti) om 48 vai enamb lehtpol't i kova kirjankor'. Ombeltud kirj om vahvemba i kogoneb 16- vai 32-lehtpol'žiš lehtikoišpäi.

Om eriližed-ki, elektrokirjad (elektronižed kirjad); nened ladimed ahtištadas hilläšti bumaganalogoid i vl 2013 ottiba kirjoiden torgusen koumandest lugumäran mödhe.

Vl 2010 kaik oli läz 130 millionad kirjoiden nimitusid mail'mas.

Kirjan istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Grekalaižed tedotihe kirjantorgovanoiš («bibliopol:ad») 5. voz'sadaspäi EME (oz., Ksenofont). Torguind kirjoil oli järgeline Amuižes Rimas, kirjutihe i möihe kirjoid eriližiš radhonusiš. Lühüdoiden kirjoiden sädandan mahtuz oli štampuind.

Ksilografii mainitase Päivnouzmman maiš (Korei) 8. voz'sadaspäi, Evropas — 14. voz'sadaspäi. Iohann Gutenberg tegi melel painmižpuid 15. voz'sadal, i siš aigaspäi kirjad kändihe odvemba, no todesižikš bumagfabrikoiden sauvondan jäl'ghe. Sihe kacmata, kirjad küzudas tarkoiktust kävutamižes, kuti kaiken-ki oli.

Tehmine[redaktiruida | redaktiruida purde]

Poligrafine tegimišt pästab kirjoid nügüd'aigan. Ottas kävutamižhe specialižen bumugan sortuid, miše kirj linniži kaičenus hätkemba. Tehtas standartižiden suruziden mödhe.

Sätas original-maketad. Kirjan painmižen tehnologii om ofsetine vai litografii paksumba kaiked, sen aigan muju sirdase painuzformaspäi bumagale ližacilindran abul. Paindas lehtpolid bumagal turuikš, sid' čaptas eriližikš lehtesikš, vai paindas lehtesil kerdalaz. Kogotas lehtesid oiktal järgendusel, ombletas vai kleidas agjoid ühtheze, ližatas kirjankor't.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.