Klei kodijänišan nahkaspäi

Klei kodijänišan nahkaspäi — vezisegoitez (oiged) i pelletoikš (hura).

Klei kodijänišan nahkaspäi — aineh, mitte tartutab da klejadab. Nece om sadud kodijänišan nahkaspäi kollagen, tradicijan mödhe se ottihe levkasan (pohjmuju, pirdajad otiba kävutamha sidä jumalaižiden tehtes) tegemižen täht.

Kävutand

Udessündutamižen aigal taidehpirdajad pälustiba paltnoid klejal kodijänišan nahkaspäi — šlihtuiba. Pidi tehta necidä sen täht, miše pölvhasine voi om läz kaikiš voimujuiš, linolenan muiktuz om voiš, i se murendab paltnan kuiduid. Hot' nece azj abuteli-ki kaita paltnad, kaik-se, ližaks taidehpirdajad pälustiba paltnad toižel mujul. Klejal kodijänišan nahkaspäi toine tärged azj oli völ — levitada paltnad.

Vaumičend

Klei kodijänišan nahkaspäi — nece om živatoiden klei, mitte tehtas kehutades živatoiden südäimiden sidojad aineht. Vaumites klejad, pidab teta, äjak ližata vet, miše klejal hüvä kingituz oliži da se oliži vahv.

Ei sa lämbitada klejad kehumižehesai. Ku kovas läbitada klejad, ka se kadotab ičeze sagedust. Kodijänišan, lehmän da hebon mäzran klejan tegijad nevoba keitta klejad temperaturas +60..+63 C° hätken.

Ičendad

Klei kodijänišan nahkaspäi ottas koncertinoiden da toižiden peniden muzikvändimiden tegemižes, ozutesikš tehmaha skripkad. Hüvä eričuz om klejal — se sidotab lujas heredas i voib sulatada sidä hulas vedes, ku pidab, ozutesikš, koheta vändint. Mugoine klei pidäse lujas hüvin, konz ottas radho predmetad paksus, toižed klejad ei voigoi necidä. Ozutesikš, gitaran jäntkiden pidim (bridž) voib sirttas, ku se om klejadud toižel klejal, ved' paindas kovas sihe. Klejib hüvin vaiše siledoid paloid, proteinan pit'kad molekulad ühtenzoittas alusid atomoil. Klei kuivab kovha olendhasai severziš-se minutoiš, mugažo voib koviduda vilugoitusen tagut.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.