Korejan kel'

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti

Korejan kel' (suvine nimituz: 한국어/韓國語 hangugo, pohjoine nimituz: 조선말/朝鮮말 čosonmal' ) om korejalaižiden rahvahan kel' da Korejan pol'saren molembiden valdkundoiden (Korejan Tazovaldkund i Pohjoižkorei) oficialine kel'. Kelel om pagižijoid mugažo neniš maiš: Japonii, Venälaine Federacii, AÜV da toižed.

Pagižijoiden ühthine lugu om läz 78 millionad ristituid.

Lugedas korejan kel't izoliruidud keleks, ika sen erasil paginoil om lujid erinendoid, sikš märitas niid kelikš erašti.

Nimitused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Edel 1945. vot kävutihe čosonmal' - (조선말, 朝鮮말) vai čosono-nimitust (조선어, 朝鮮語) nimitamha kel't molembiš valdkundoiš. Ottas kävutamižhe sidä nimitust tämbäi-ki Pohjoižkorejas. Korejan Tazovaldkundas kävutadas hangugo- (한국어, 韓國語) vai hangumal' -nimitust (한국말, 韓國말); lühüd' nimituz om kugo (국어, 國語, «oficialine kel'»).

Molembiš tazovaldkundoiš kävutadas urimal'-nimitust (우리말, «meiden kel'») mugažo.

Paginad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Korejan kelel om äi paginoid, erasil om lujid erinendoid fonetikas da vaihištos. Päižed paginad oma molembiden valdkundoiden pälidnoiden paginad.

Pohjoižkorejan päpaginal om vähemb velgvaihid mi Korejan Tazovaldkundan päpaginal.

Kirjamišt[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kirjutadas korejan kel't hangil'-kirjamištol, se kävutase korejan kelen täht vaiše mail'man keliden keskes. Aigemba kirjutihe korejan kel't hanča-kirjamištol, se om sätud kitajan kirjamištol pohjal.

Hangil' om sätud 15. voz'sadal. Sil kirjamištol om penid erinendoid molembiš valdkundoiš.

Tämbäi Pohjoižkorejas kävutadas hangil' -kirjamištod vaiše. Korejan Tazovaldkundas molembad kirjamištod kävutasoiš.

15.-20. voz'sadoil kävutihe hanča-kirjamištod kirjutamha vaihiden jürid. Miše kirjutada vaihiden toižid paloid, ottihe hangil' -kirjamištod.

Konsonantad:

Hangil'
Augus Latinan kirjamištol g kk n d tt r m b pp s ss ' (sidä ei kirjutagoi paksus) j jj ch h
Kulund /k/ /k͈/ /n/ /t/ /t͈/ /ɾ/ /m/ /p/ /p͈/ /s/ /s͈/ El ole kulundad /tɕ/ /t͈ɕ/ /tɕʰ/ /kʰ/ /tʰ/ /pʰ/ /h/
Lopus Latinan kirjamištol k k n t l m p t t ng t t k t p t
Kulund /k̚/ /n/ /t̚/ /ɭ/ /m/ /p̚/ /t̚/ /ŋ/ /t̚/ /t̚/ /k̚/ /t̚/ /p̚/ /t̚/

Vokalid da diftongad:

Hangil'
Latinan kirjamištol a ae ya yae eo e yeo ye o wa wae oe yo u wo we wi yu eu ui/

yi

i
Kulund(ad) /a/ /ɛ/ /ja/ /jɛ/ /ʌ/ /e/ /jʌ/ /je/ /o/ /wa/ /wɛ/ /ø/ ~ [we] /jo/ /u/ /wʌ/ /we/ /y/ ~ [ɥi] /ju/ /ɯ/ /ɰi/ /i/

Grammatik[redaktiruida | redaktiruida purde]

Korejan kel' om agglütinativine kel'.

Nimil om luguid da kändoid, no suguid ei ole. Ustavakaz form om olmas erasiden kändoiden lopindoil.

Verboil ei ole luguid. Kaik om nell' aigad korejan keles (prezens i tuleb aig ei ole erigoittud). Voidas tartta verboihe erazvuiččid suffiksoid, ozutesikš, ku 야 하다 (ja handa)-suffiks tartub sanantuvehe, ka «pidab»-verban znamoičend ližadase: 학생은 열심히 공부해야 한다 (Hakse-nyn jol'šimi konbuhe-ja handa) «Openikale pidab olda napernan».

Voib kävutada verboid adjektividen sijas.

Pronominoil ustavakaz form om olmas.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]