Kul'turrevolücii Kitaiš

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kul'turrevolücijan muzejanno Šan'tou-lidnas.

Sur' proletarine kul'turrevolücii (kit.: 產階級文化大革命, kebn. 无产阶级文化大革命, pin'jin': Wúchǎn Jiējí Wénhuà Dà Gémìng, vepsän kirjamil: Učan' czeczi ven'hua da gemin, lühüdas 文化大革命 Ven'hua da gemin vai 文革 Ven'ge) om idejiž-politižiden kampanijoiden jono Kitaiš vll 1966-1976, Maon surmhasai. Mao Czedun oli niiden iniciatoraks da ohjandajaks, vai mainitihe hänen nimen kampanijas. Hänen Czän Cin-ak ühtni da abuti kaikes, se ozutihe Maon surman jäl'ghe.

Satusetoman «sur' hüpähtuz»-politikan jäl'ghe Mao kadoti pozicijoid partijan ohjanduzkundas. Hän päti, miše voib kadotada tobmut, i sirdi vigoid «sures hüpähtuses» partijan vastustajiden päile rahvahan sil'miš (Lü Šaoci i Den Säopin) da «revizionistoiden» Nevondkundaližhe Ühtištushe. Massine buržuazijan da intelligencijan terror, haos zavottihe Kitain territorijas. Muga Mao heiti ičeze konkurentoid da oigenzi rahvahan vihad toižhe polehe.

Kul'turrevolücii satati 100 mln ristituid, läz 1 mln oma riktud torokaigan rezul'tataks. Kitain Rahvahaližpäzutai armii oli alistunu Mao Czedunale. Kitain kommunistižen partijan 5 mln ühtnijoid 21:späi oliba repressiruidud. Kitain profühtnendad, komsomol da pionerorganizacii oliba likvidiruidud. Vll 1970-1973 ottihe 10-12 mln uzid sättujid ühtnijoid partijha, heil ei olend hökkähtamatomuden mahtoid. Toroknikad da hunveibinad heitihe äjad Kitain rahvahiden mail'man jäl'gusišpäi: tuhad amuižid muštpachid, pühäpertid, kirjoid, kuvid. Läz kaikid jumalankodid da pühäpertid panihe mantazole Tibetas, kudambid kaičihe völ kul'turrevolücijan zavodindale.

Nügüdläine Kitain kommunistine partii kaičeb ičeze legitimižut segoitadud ekonomikan aigan, se pani kaikid vastusenpidandoid Mao-ezimehen palahtelendan päle i partijan «kontrrevolücižihe gruppihe».

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.