Mek

Vikingoiden aigan mekad

Mek om viluiden azegiden toižend oiktanke teranke enamba mi 60 santimetrad. Kävutadas mekad čapateziškendoiden täht tobjimalaz londoiden aigan. Mekan tera om terav molembiš polišpäi. Voib tehta žognijoid iškoid erasiden-se mekiden nügusel.

Toižendad

Erištadas mekid pidusen mödhe istorižhe aigha i kävutandha kacten, piduz voib sadas 90 santimetrhasai raccastuzsodamehil. Mekan mass zavodiše 700 grammaspäi (gladius) i sase nell'hä kilogrammhasai (cvaihender, flamberg) kahten käden täht, erasti (sur' mez', paradine) — 6,5 kg da 10 kilogrammhasai (kleimor), ühten käden täht — vähemb mi kaks' kilogrammad.

Mekankandai

Mek oli professionaližen sodamehen londan da kaičendan azegeks. Se sodamez' libui privilegiruidud kundaspäi paksus i oli hüväsuguine rodul. Mek om kalliž azeg, sen ližaks hätkeližed fizižed harjoitused i torad mekanke oliba tarbhaižed, miše valdoita azegel oikti. Laskend oli tarbhaine mekan ičezkaluišton täht.

Ližad da vigad

Arvokaz kiruh azeg, mez' voib kantta sidä ičezenke, piduz telustab vihanikoile tabata kädhe. Teravzoittud kaikel pidusel tera ei anda vihankandajale panda mekad kontrolin alle, keihasen i torakirvhen erineden. Balansiruind mekal om sättui massoiden keskusen sijadusen tagut läz gardad. Fehtuindan tehnikad oma äiluguižed. Om paremba iškta teran pidusen 2/3..3/4 keskustal vardespäi lugeten.

Sil-žo aigal tüpäk mek om läz ližatoi, mek om kalliž, sen tehmine tarbhaičeb šingotadud metallurgijad, ei kožu somustoittud hibjad vaste žognijoiden i peniden azegiden erineden, i tarbiž tehta iškendoid märitud sauman al. Voib tehta vägevid iškendoid mekan varden agjal.

Kaikiden süiden tagut odvad žognijad vilud azeged i toraveičed oliba päižed toras, mek-žo oli harv i kävutihe abuazegeks. Klassine mek kadoti toraznamoičendad Evropas keskaigan lopus, no jäi kävutandas arabižen Afrikan maiš 20. voz'sadahasai.