Vikingad
Vikingad (amuižnorv. víkingar, norv.: vikinger, dan.: vikinger, isl.: Víkingar, roč.: vikingar) oliba amukeskaigaižed skandinavižed merimatkadajad, hö eliba 8.-11. voz'sadoil. Mehed tehliba merimänendoid Evropan pohjoižpäivnouzmha (Biarmii) i Pohjoižafrikha, ujuiba Pohjoižamerikan randištonnoks (Vinland).
Vikingiden heimoiden kodima om nügüdläižiden Danijan, Norvegijan i Ročinman territorijad. Hö ei tekoi feodalizmad völ, eliba roduil. Oliba paganičuil päiči harvoiš mehiš. Ristitišton liig i näl'g vediba vikingid verhiže maihe.
Päivlaskmaižen Evropan purtked mainitadas vikingid normannad-nimitusenke (latin.: Normanni). Venäs vikingad oliba tutabad varägad-nimitusen al. Skandinavijan purtkiš viking-sana oli negativižeks i znamoiči sociališt nägust, verhiden maiden anastandan processad, torguindan erineden. Islandijan sagad nimitadas vikingikš piratoid da röstajid, verenhimoičijoid mehid.
Lugedas, miše vikingiden aig vedihe vozil 789−1066. Heiden istorii jäi läz dokumentoita, sikš miše Skandinavijan rahvahiden kirjkel' om formiruinus vaiše hristanuskondan tulendan jäl'ghe vikingiden aigan lopus. Suline sagad-žanr andab erast-se mel'kuvad vikingiden elos, no sätihe i kirjutihe sagoid äjan möhemba tobjan palan. Araban purtkiš om tedoid 9.-11. voz'sadan Venän vikingiš.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst] |
Vikingad Vikiaitas |
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |