Surm

Vikipedii
Surman mel'kuva, kasardab holeral läžujid. 20. voz'sadan augotisen aiglehtesen kor'.

Surm vai kolend, erasti pölištuz mugažo, om organizman elonradmižen biologižiden i fiziologižiden processiden täuz' lopind, seižutez.

Medicinan tanatologii-tedo om ottud surman tedoidusihe. Terminaližed olendad tuldas edel surmad kaiken, ned oma preagonaline olend, agonii i klinine surm. Kaikiden niiden olendoiden hätkeližuz voib olda severziš-se minutoišpäi časuihesai i päivesihesai eskai. Mahapanendan vero vai kremacii jäl'gestadas surmad. Filosofijan elo-tärtuz om vastal'ne surman rindataden.

Londuses läz kaik eläbad olijad pölištudas lopmätoman borcuindan jämha elegiš rezul'tataks. Se borcuind mäneb erikoiden keskes i erikon südäimes, mülütab ümbrišton arvoimižiden vajehtust. Kaik prokariotad i üks'stajižed eukariotad, kolonialižed organizmad (tartučud i gidrad) pölištudas, sikš miše ned oma surmatomad biologižikš i ei voigoi vanhtuda. Äistajižiden organizmiden keskes kolmatomad oma Turritopsis nutricula-meduz, erased merineglikad. Planetan eläbiden olijoiden vaiše pen' procent alištub vanhtusele i voib kolda sišpäi, kaikiden heiden organizm om saudud koverikahašti. Ristitun hibj mülüb niihe organizmihe, se om surmanalaine.

Surmha sidodud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Olda surman käziš — lähine surm.
  • Surm om hambhiš — surm om läz.

Surmha sidodud vepsän muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erased muštatišed oma ottud «Mi meles, se i keles»-kogodusespäi[1].

  • Ala varaida kolnut, a varaida eläbad.
  • Ed sinä surmad, a surm sindai varjoičeb.
  • Eläbas kolijan teged.
  • Eläd — ka elä, ed — ka kole.
  • Ken ridata eläb, se abidota koleb.
  • Kolijas eläbad ed tege.
  • Kolem, ka sigä magadam.
  • Kolendha varoin ed elä.
  • Kolijad tagaze ed lenda.
  • Kolijal velgad ed ota.
  • Kuna olen sündnu — tedan, a kuna tegese kolda — en voi teta.
  • Kuni surm ei tule, ka ed kole ka.
  • Mez' völ ei kolend, a kutjad jo södas.
  • Sinun surmal niken ei kole.
  • Surm ei küzu vozid.
  • Surm om lähemba paidad.
  • Surm vigan löudab.
  • Surmaspäi ed pagene.
  • Tedaižin, miše haudas om hüvä, ka koližin.
  • Tuleb aig — mänem sinna kaik.
  • Väges ed kole.

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Mi meles, se i keles. Vepsläižed muštatišed (ladii om O. J. Žukova). — Petroskoi: «Periodika», 2018. — 96 lp. — Lpp. 53−54. ISBN 978-5-88170-307-3 (veps.) (ven.)