Mine sisu juurde

Elo

Vikipedii-späi
Kazmused Ruvenzori-mägil, Ugand
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Elo om biologijan pätärtuz, materijan olendan olmas aktivine form. Nece form om ülemb erases hamas, mi materijan fizine vai himine olend. Elo om sündunu Mas biohimižen šingotesen satuseks i, ezimeletaden, levitadud kosmosas elon elementoišpäi (panspermijan gipotez).

Stai i DNA[vajehta | vajehtada tekst]

Ei ole elod biologižeta stajata. Sidä vizid, elo om kaik olijad stajas fizižed da himižed processad, kudambad abutadas sen metabolizmale da jagamižele. Kuvazumižen ümbrištho aigan eläbad stajad formiruidas organizmiden kaiken äjüden. Eläban materijan päznam om ottud genetine informacii DNA:n replikacijan täht. Virusad ozutadas eläban materijan ičendoid vaiše niiden genetižen materialan tondan stajha jäl'ghe.

Elon tundused[vajehta | vajehtada tekst]

Nene tundused harakterizuidas eläbad materijad: organizacii, metabolizm, kazvand, adaptacii, reagiruind ärdutajid vaste, ičtazetoštmine, igä (elo sündundaspäi surmhasai) — tervhuz, elonmahtuz, ičtazvedand.

Tedod elon polhe[vajehta | vajehtada tekst]

Biologii tedoidab eläban londusen aspektoid, fizik — kaiken londusen, elabän-ki. Om äi specialižid disciplinoid elon polhe: astrobiologii, kibernetik, medicin, genetik. Sen paloin, ühthižen biologijan ekologii-jaguz tedoidab eläbiden organizmiden da niiden rengazkundoiden kontaktoid keskneze da ümbrištonke.

Man irdpolel elo ei löudand, kosmine biologii tedoidab sen tundusid da gipotetižid formid. Ratud elo om olmas laboratorijan turuškastjoiš, ratud vauktušiš, mikroprocessoriš i robotoiš, no ristit ei voind säta elod auguspäi täuzin. Religii el'getab elod surman jäl'ghe (eläbzduz, toštmižsündund-reinkarnacii i surmanjäl'ghine andmine). Rideltas kolmatomuden ristitun i hengen olendas olmas.

Eloho sidodud vepsän muštatišed[vajehta | vajehtada tekst]

  • Ala varaida kolnut, varaida eläbad.
  • Elo meleta kuti puzu reigunke.
  • Eraz eläb, ku puzuhu paneb, a toine eläb, ku märgän mecan poltab.
  • Igä elämata, oza tedmata.
  • Igän eläd, igän openud.
  • Kanzata om paha elo.
  • Kel' čokki voilatkaižehe, paremb linneb eläda. (maguta-ške elod)
  • Ken hätken eläb, se enamban nägeb.
  • Ken ridata eläb, se abidata koleb.
  • Ken tirpab, se hätken eläb.
  • Kolendaha varoin ed elä.
  • Kolijas eläbad ed tege.
  • Norudel ed elä, vanhudel ed kole.
  • Paremba radad, paremba eläd.
  • Sülen-se eläd, a vaksad ei sa eläda.

Kacu mugažo[vajehta | vajehtada tekst]

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]