Taibei

Taibei
臺北市 (Táiběi Shì)

Lidnanznam	Flag
Valdkund	Kitain Tazovaldkund
Eläjiden lugu (2021)	2,553,798 ristitud
Pind	271,8 km²
Pämez'	Czün Vanan' (tal'vku 2022—, 蔣萬安 Chiang Wan-an)
Telefonkod	+886-(0)2
Aigvö	UTC+8

Lidnan transportkart (2018)

Taibei (kit.: 臺北市 vai 台北市; pin'jin': Táiběi Shì «lidn Taivanin pohjoižes») om Kitain Tazovaldkundan pälidn. Lidnan municipalitet om saren nellänz' eläjiden lugun mödhe.

Istorii

Eländpunktan aluz om pandud kitajalaižil vl 1709, hö oliba sirdnikoil Fuczän'-provincijaspäi tobjimalaz. Čajun da toižen eksportan Tamsui-port laski Taibeile kätas saren pohjoižen päižeks lidnaks 19. voz'sadan lopule. Vl 1886 Taibei om pandud Taivan'-provincijan pälidnaks (i om mugomaks tähäsai kontinentaližen Kitain käskusiden mödhe). Vll 1895−1945 Taivan' oli Japonijan kolonijaks, i sil pordol Taibei sai administrativižen keskusen äjid pirdoid (sauvusid), lidnan nimen oficialine japonine virkand oli Taihoku (mugažo Taikoku). Vn 1949 7. päiväl tal'vkud Gomin'danan ohjastuz Čan Kaišinke pämeheks tedoti Taibeid Kitain Tazovaldkundan pordaigaližeks pälidnaks, i Nankinad — kaikenaigaižeks pälidnaks. Ekonomikan šingotez vedi ristitišton äikerdaižennoks ližadusennoks Taibein rajonas.

Taibei om saren opendusen i massinformacijan sarakon keskuseks. Vl 2007 lidnan nominaline KSP oli 160 mlrd. US$, kaiken aglomeracijan — 260 mlrd. US$. Lidnalaižiden KSP ühtele hengele sil-žo aigal oli 48 400 US$ (kahtenz' surtte Azijas Tokion jäl'ghe, siš oli 65 453 US$ ekvivalentas), no ku otta ezilidnoidenke, ka se KSP oli vaiše 25 000 US$ ühtele hengele. Industrijan päižed sarakod oma elektronikan i sen komponentoiden tehmine, tarkoiktoiden ladimiden i mašiništon pästand, tekstilin i soban edheotandad, sömtegimišt. Toižed znamasižed sarakod oma torguind, transport, bankad.

Geografijan andmused

Lidnan sijaduz Taivaniš vn 2008 kartal

Lidn sijadase Taivan'-saren pohjoižes katl'uses, 9 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Mäged 1120 metrhasai ü.m.t. kortte ümbärtas lidnad.

Klimat om subtropine neps, pil'vekaz vodes läbi, tal'vaigan eriližešti. Voden keskmäine lämuz om +23,5 C°, kezakun-sügüz'kun +27,8..+30,1 C°, tal'vkun-keväz'kun +16,6..+19,0 C°. Ekstremumad oma −0,2 C° (uhoku) i +39,7 C° (heinku). Voib panda halad harvoin lujas vilukus i uhokus. Il'man lämuz ei voi olda madalamb mi +19 C° heinkus-elokus. Paneb sadegid 2368 mm vodes, enamba semendkus-sügüz'kus (214..355 mm kus), vähemba kül'mkus-vilukus (89..97 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 70..72 % röunoiš heinkus-elokus, 74..78 % toižiš kuiš.

Tobmuz

Lidnan rajonad (2008)

Taibei jagase kaks'toštkümneks nimitadud rajonaks.

Lidnan tobmuden pämez' om mer. Hän valičese kaikil lidnalaižil nelläks vodeks, ühten toižen strokun voimuz om olmas. Vll 1967−1994 ei olend valičendoid, keskuzline ohjastuz pani merad radnikusele. Edeline mer om Ko Ven'čže (柯文哲 Kē Wénzhé, tal'vku 2014 — tal'vku 2022).

Eläjad

Vl 2015 lidnan eläjiden lugu oli 2 704 810 ristitud. Röunatab saren kaikiš surembanke Nju Taibei-lidnanke kaikiš polišpäi, Czilun-avanport sijadase läz ani päivnouzmha, kaik ned sätas lidnaglomeracijad ühesa millionad ristituidenke (2021) 1059 km² pindal.

Nell' lidnalašt ühesaspäi saiba üläopendust.

Irdkosketused

• Lidnan ohjastusen oficialine sait (english.gov.taipei). (angl.) (kit.)