Mine sisu juurde

Ujelijad

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Ujelii)
Ujelijad
Ujelijad
Ujelijoiden erazvuiččend
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Ujelijad
Latinankel'ne nimi
Reptilia (Laurenti, 1768)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 173747
NCBI 0

Ujelijad vai Reptilijad (latin.: Reptilia) oma kuivman päpaloin sel'grodaižiden živatoiden klass.

Živatad sünduiba soiden reptilomorfoišpäi 310..320 mln vozid tagaz, niiden aigoiden kaivandused oma löutud Udes Šotlandijas (Kanad). Änikoičiba i dominiruiba kuivmas, meres i il'mas mezozoin aigan (251..66 mln vozid tagaz, dinozavrad). Lugetas läz 11 700 (keväz'ku 2022) eläbad i kadonut jäl'ghe 1500. vot erikod, heišpäi Venämas elädas vaiše 77 erikod, i 7 300 erikod oma šihlikod. Lindud libuiba peniš lihansöjiš dinozavroišpäi, no panihe linduid erigoittud klassaks.

Zoologijan alajaguz — gerpetologii — om pühätadud reptilijoiden i amfibijoiden tedoidusele.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Ujelijoiden äikerdoičend tegese munindan kal't vai sündutadas. Om amfibijoiden pirdoid, viluverižed živatad, lanktas unehe vilun sän aigan.

Hibj om kattud somuzuzil, katussambil järghine somuzlaud om olmas. Täuz' vai palahine verend tegese severz'-se kerdoid vodes.

Lihansöjad živatad, no erased katussambad sötlesoiš heinil päpaloin. Erikoiden tobj pala ei voigoi likkudas hätken maidmuiktusen teravan ližadusen tagut lihasiš.

Nügüd'aigaižed heimkundad:

Erazvuiččed erikod todas kut ližad, muga pahut-ki ristituile. Ottas krokodiloiden, suriden küiden i šihlikoiden nahkad. Södas katussambiden lihad i munid. Kävutadas küiden morimid medicinas.

Krokodilad, morijad i sured küd oma varuližed ristitule.