Küd

Vikipedii
Küd
Küd
Küiden erazvuiččend
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Ujelijad (Reptilia)
Heimkund: Somusekahad (Squamata)
Alaheimkund: Küd
Latinankel'ne nimi
Serpentes (Linnaeus, 1758)
Areal
Image
Meriküd i kuivman küd

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 174118
NCBI 8570

Küd (latin.: Serpentes) oma Ujelijad-klassan Somusekahad-heimkundan alaheimkund.

Živatad sünduiba šihlikoišpäi 143..167 mln vozid tagaz. Kaik om enamba 20 sugukundad, 520 heimod, 3600 erikod.

Serpentologii tedoidab küid.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Voib vastata küid kaikil kontinentil Antarktidas päiči. Ei ole küid Irlandijas i Udes Zelandijas, Tünen valdmeren keskusen saril i Atlantižen valdmeren penil saril, Grenlandas, Islandijas, Kanadan i Venäman pohjoižes kaikenaigaižen vilun klimatan tagut (arktine i subarktine vöd). Küd oma äiluguižed Azijan, Afrikan, Suviamerikan i Avstralijan tropikoiš.

Živatad navettäs eläda räkäs klimatas. Elädas erazvuiččiš landšaftoiš: mecad, stepid, letetazangištod, ezimägištod, mägitahondad. Vedadas elod man pindal päpaloin, no erasiden erikoiden eländtahond om manaluine, vezišt, pud.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Küiden piduz om ühten metran röunoiš tobjimalaz. Kaikiš järedambad tetabad eläjad erikod oma viž..seičeme metrad pitte, ned oma Python reticulatus i anakond. Kaikiš penembad oma Tetracheilostoma carlae kümnehe santimetrhasai pitte.

Erased küd oma morijanke raugunke, no morimeta om enamba erikoid. Küd kävutadas morint ei ičtazkaičendale, no rikomha sališt mectusen aigan. Erasiden levitadud erikoiden morim om luja i voib rikta ristitud. Küd morimeta laindeldas sališt eläbalaz vai riktas upehtoitten edel laindusid.

Ku sättumatomad arvoimižed tuldas (oz., vilu tuleb), ka küd lanktas magadushe.

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]