Mine sisu juurde

Bapshaižed

Vikipedii-späi
Bapshaine

Bapshaižed (mugažo amptäižed, koukjaižed paginoiš, üks'lugu latin.: Vespa) om gavediden grupp Nahkutsuugaižed-heimkundan latin.: Apocrita-alaheimkundaspäi, tarkoiktata tedomärhapanendata. Se parafiletine grupp om kaik Apocrita-alaheimkundan kokijad gavedid päiči mezjäižiš i murahaižiš.

Ekologine klassifikacii

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Erištadas üks'jäižid i kundaližid bapshaižid. Om äi keskustformid heiden keskes, kut mezjäižil-ki.

Üks'jäižed bapshaižed elädas eriži i pezata paksus. Heiden kaik täuz'kaznuded eričud (ižačud i emäčud) voidas äikerdoitas. Niiden erineden, kundaližed bapshaižed elädas kanzoil severdan-se tuhid eričuidenke erasti i saudas varmdoid pezoid. Äikerdoičendan voind om ižačuil i pezan päemäčul vaiše, kanzan toine pala kogoneb plodutomiš rademäčuišpäi.

Erazvuiččend

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Tetas sadad tuhad erikoid bapshaižiden sugukundoiš.

Bapshaižiden erikod oma erazvuiččed lujas suruden mödhe. Keskuzamerikan Dicopomorpha echmepterygis-erik 0,139 mm surtte om kaikiš penemb tetab gaved'. Kaikiš suremb kundaline Vespa mandarinia-bapshaine eläb Azijan suves i päivnouzmas, sen alaerikoiden hibj om järgeližen bapshaižen pojav i voib sadas vit santimetrad pidusel. Bapshaižed-raccastajad Rhyssinae-alasugukundspäi sadas 200 millimetrhasai surtte.

Täuz'kaznuded üks'jäižed bapshaižed sötlesoiš nektaral, erased lanktenuzil fruktoil mugažo. Nored üks'jäižed i äjad kundaližed bapshaižed södas toižid gavedid (erasti kolnuzid vaiše) i hämähoukuid.

Mülütadas bapshaižihe nenid sugukundoid:

  • Chrysididae;
  • Pompilidae, vai Psammocharidae;
  • Mutillidae;
  • Crabronidae, sidä kesken Bembeksad-heim;
  • Skolijad (Scoliidae);
  • Tifiidad (Tiphiidae);
  • Todesižed bapshaižed (Vespidae), niiden kesken Vespa-heim, Polistinad-alasugukund, Masarinae-alasugukund;
  • Sphecidae, mülütab Ammofilad- i Sfeksad-heimod.
Erased erikod
  • Paravespula vulgaris — Järgeline bapshaine
  • Dolichovespula sylvestris — Mecbapshaine