Elektron

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Üks'jäižen elektronan sijadusen naceinuziden kuva atomas

Elektron (amuižgrek.: ἤλεκτρον ilektron «jartal'») om stabiline heneg negativiženke täutkenke, strukturan materijan üks' päühtnikoišpäi. Se om fermion (toižin sanoin, pol'spinanke), mülüb leptonihe, üks'jäine stabiline heneg niiden keskes. Atomoiden elektronpäluižed kogoneba elektronišpäi.

Irdaližed elektronpäluižed märitas atoman himižid ičendoid tobjan palan. Erased nägused lähttas joudjiden elektroniden likundaspäi, ozutesikš, elektrojoksuz veimiš da vakuumas.

Ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Elektron om jagamatoi da strukturatoi heneg 10-17 sm-keskustoihepäi elementarižiden henegiden fizikas nügüd'aigaižen el'gendusen mödhe. Elektron ühtneb vällähä, elektromagnitižhe da gravitacižhe vastaimižpainegihe. Se om kaikiš kebnemb da üks'jäine stabiline heneg leptonišpäi täutkenke ičeze antihenegenke, pozitronanke ühtes.

Joudjan elektronan mass om 9,1093837015(28)⋅10−31 kg. Effektivine mass kristalloiš om enamba äjan. Elektron ottase surudeks irdmärita fizikan modeliš. Todištihe, miše sen suruz om penemb mi 10−20 sm (vn 1989 Nobelän premii).

Elektrine täude om tazostadud −1,602176634⋅10−19 Kl surudehe tarkoiktas vspäi 2019. Se kävutase toižiden elementarižiden henegiden elektrotäutken märičendühtnikaks.

Elektronan elektrižen täutken suruz om äjad enamba sen massha kacten, mi kaikil toižil elementarižil henegil vai niiden sistemoil. Voib ličta elektronid koviš hibjoišpäi kebnemb toižiden elementarižiden henegiden rindataden. Nene kaks' faktad sel'gitadas elektroniden äiluguižid kävutandoid elektrovakuumižiš ladimiš.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.