Huanhe

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Huanhe-jogen kart.

Huanhe (kit.: 黃河 / 黄河, pin'jin': Huáng hé — «pakuine jogi», niman mujun mödhe) om jogi Kitaiš. Lankteb Tünen valdmeren Pakuižhe merhe (nimitihe sidä jogen mödhe), sen Bohai-lahthe.

Jogen piduz om 5 464 km, basseinan pind — 752 tuh. nellikkilometrad. Veden keskmäine mülü om 2 571 m³/s jogensus. Huanhe jokseb 2 avtonomižen rajonan da 7 agjan (provincijan) kal't.

Joginišk sijadase Tibetan mägišton päivnouzmaižes palas, 4500 m korktusel valdmeren pindan päl. Jogahižel vodel jogi tob 1,5 mlrd. tonnoid sagedmaid, se om kaikiš suremb lugu mail'man jogiden keskes. Sen ližaks, vl 2007 4,3 mlrd. tonnoid redustadud vet da substancijoid oli pästtud jogehe, 70% tegemištospäi. Sikš ku äi sagedmaid jäb joksmusen aigan, ka jogen vago om 3 - 10 metrad ülemb ümbärdajid tazangištoid, i dambad 5 tuh. km pitte oma jogen randoikš kesk- da alajoksmusel.

Hukou-vezilanktendad Huanhe-joges.

Huanhen bassein varatoitab jomižvedel 140 mln ristituid, vet ottas kastelemha-ki pöudoid. Toižes polespäi, jogen joksmuz veb lujile sur'vezile kaikuččes kahtendes-koumandes vodes, aigkirjoiden mödhe jäl'gmäižes 3000 vodes. Vl 1960-2016 sauvoihe 16 gidroelektrostancijad, no sur'veded oleldas tähäsai: joginiškad jädudas, sid' sulatas ühtenaigašti. Sur' Kitain tazangišt om lapak, se azj kändab sur'vezid katastrofaks. Ühteltoštkümnendel vodel meiden erad jogi vajehti vagod, mi kucui Sin'-dinastijan lähtendad (voded 9-23 m.e.). Huanhe jokseb nügüdläižedme vagodme vspäi 1897, i vajehtab vagod suril vai penil pidustoil joga 110-130 vot.

Ližajoged: oiktad — Macüi, Dasähe, Taohe, Udinhe, Veihe (kaikiš znamasižemb), Lohe; hurad — Datunhe, Huanšui, Czulihe, Daheihe, Fenhe.

Sured eländpunktad (mödvedhe): Lan'čžou, In'čuan', Baotou, Čženčžou, Czinan'. Om ehtatimid da 28 sildad ajelemha joges päliči.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.