Tün' valdmeri

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Tün' valdmeri da sen kaikiš süvemban čokkoimen sijaduz.
Tünen valdmeren süvüziden kart. Äi šingotajid vulkanoid da süvid joksmusid ümbärtas valdmert.

Tün' valdmeri om kaikiš järedamb valdmeri Mal pindan da süvüden mödhe. Evrazii- da Avstralii-kontinentad sijadase päivlaskmas sišpäi, Pohjoižamerik da Suviamerik — päivnouzmas, Antarktid — suves.

Tün' valdmeri levigandeb pohjoižespäi suvehe läz 15,8 tuhad km, päivnouzmaspäi päivlaskmaha 19,5 tuh. km. Pind südäimeridenke — 179,7 mln km², kesksüvüz — 3984 m, veden mülü — 723,7 mln km³ (se-žo südäimerita: 165,2 mln km², 4282 m da 707,6 mln km³).

Tünen valdmeren (dai kaiken Mail'man valdmeren) kaikiš lujemb süvüz — 10994 m ± 40 metrad (Marianižen kurnun Čellendžeran pohjatoi meritaho)[1]. Läz 180:nt meridianad datan vajehtusen pird mäneb kaiken valdmeren kal't.

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ispanine Nunjes da Balboa-konkistador oli ezmäižeks nähnuziš necen valdmeren evropalaižišpäi. Vl 1513 hän ičeze kaimdajidenke ristikoiči Panaman kaglusen da tuli tundmatoman meren randale. Nunjes da Balboa nimiti sidä Suvimereks (isp.: Mar del Sur), sikš miše hö tuliba lahten pohjoižrandale. Vl 1520 kül'mkun 28. päivän valdmeren avarudele Fernan Magellan ujui. Hän ičeze joukunke ristikoiči valdmeren Lämoimaspäi Filippinoiden sarihe 3 kus da 20 päiväs. Kaiken matkan aigan tün' sä seižui, ka Magellan nimiti valdmert Tüneks valdmereks. Se nimi dominiruib mail'man geografijas nügüd'aigan-ki.[2]

Edel 1917 vot venälaižil kartoil kirjutihe völ Päivnouzmaine valdmeri, mugoine nimi tuli venälaižiden edelmatkajiden aigassai.

Valdmeren rajoniden avaidusen istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Südäimeriden nimikirjutez[redaktiruida | redaktiruida purde]

Päivlaskmaižes valdmeren palas pidust' Evrazijan randad oma: Beringan meri, Ohotskan meri, Japonijan meri, Japonijan südäimeri, Pakuine meri, Kitain Päivnouzmmeri, Filippinoiden meri.

Suvipäivnouzmaižen Azijan sariden keskes oma: Kitain Suvimeri, Javan meri, Sulumeri, Sulavesin meri, Balin meri, Floresmeri, Savumeri, Bandameri, Serammeri, Hal'maheran meri, Molukkan meri.

Pidust' Avstralijan randad oma: Uden Gvinejan meri, Solomonan meri, Korallidenmeri, Fidžin meri, Tasmanan meri.

Läz Antarktidan randad oma: Dürvilin meri, Somovan meri, Rossan meri, Amundsenan meri, Bellinshauzenan meri.

Pidust' Pohjoiž- da Suviamerikan randad eile merid, no järedad lahtad oma: Aläskan laht, Kalifornijan laht, Panaman laht.

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Nju Gempširan universitetan tedoidajad löuziba nell' sildoid Marianižes kurnus päliči (vl 2010). — Oceanographers.ru. (ven.)
  2. Поспелов Е.М. Географические названия мира: Топонимический словарь. — 2-е изд., стереотип. — М.: Русские словари, Астрель, АСТ, 2001. — Lpp. 191—192. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.