Käbuhein
| Käbuhein | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hernehhein (Prunella vulgaris) Estinman lodehes, käbuheinän tipine erik | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Prunélla L., 1753 | ||||||||||||
|
Käbuhein (latin.: Prunella) om heinäsižiden kazmusiden heim Lamiaceae-sugukundaspäi. Heim mülütab kahesa erikod da niiden viž gibridad.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Erikoiden tobj pala kazvab Evropas, Azijas, Pohjoižamerikas, mugažo Afrikan pohjoižes.
Kazmuz levigandeb pustolänil, sädab žomid teravas. Kul'turine käbuhein äikerdoičese semnil, kevädel i sügüzel — kazmusen jagamižel.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Käbuhein sase kuz'kümnehe santimetrhasai kortte, seikh om püštoiged. Lehtesed oma höunhenvuiččed, sen ühtes labasižed vai jagadud. Purpurižed vai vauktad änikod ühtenzoittas tähkanvuiččeks änikuseks.
Kävutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Ištutadas čomitamha miksborderoid, klumbid, al'pinarijoid. Lipkaižiden erasiden-se erikoiden (oz., Coleophora albitarsella) gaved'madod sötlesoiš käbuheinäl.
Zelläd käbuheinäspäi kuctas antiseptižid da antibakterialižid tegendoid. Kävutadas preparatoid travindad sömäl vaste. Pohjoižamerikan lodehližen randišton indejalaižed otiba käbuheinän südäivet čapatesiden, ajatišiden (bul'kuiden) i palatusiden spravitandan täht. Rahvahaline kitajine medicin tegeb tervehtandjomad. Voib ližata käbuheinän lehtesid salatoihe, no ned oma karktad.
Erikod da gibridad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Koumetoštkümnendes erikospäi da gibridaspäi kaks' mecerikod kazdas Venäman evropižes palas — hernehhein i järedänikoine käbuhein[1].
- Erikod
- Prunella albanica
- Prunella cretensis
- Prunella grandiflora — Järedänikoine käbuhein
- Prunella hyssopifolia
- Prunella laciniata
- Prunella orientalis
- Prunella prunelliformis
- Prunella vulgaris — Hernehhein, heimon tipine erik
- Gibridad
- Prunella × bicolor (P. grandiflora × P. laciniata)
- Prunella × codinae (P. hyssopifolia × P. laciniata)
- Prunella × gentianifolia (P. hyssopifolia × P. vulgaris)
- Prunella × intermedia (P. laciniata × P. vulgaris)
- Prunella × surrecta (P. grandiflora × P. vulgaris)
Kacu mugažo
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Kiselöva K.V., Majorov S.R. Novikov V.S. Флора средней полосы России: Атлас определитель (Venäman keskšoidun kazmusišt: Atlas-märhapanii). — M.: Fiton XXI, 2010. — 544 lp. — Lpp. 428−429. — 1000 egz. ISBN 978-5-906171-17-7. (ven.)