Käbuhein

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Käbuhein
Käbuhein
Hernehhein (Prunella vulgaris) Estinman lodehes, käbuheinän tipine erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Lamiales
Sugukund: Lamiaceae
Heim: Käbuhein
Latinankel'ne nimi
Prunélla L., 1753

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 32380
NCBI 39176

Käbuhein (latin.: Prunella) om heinäsižiden kazmusiden heim Lamiaceae-sugukundaspäi. Heim mülütab kahesa erikod da niiden viž gibridad.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erikoiden tobj pala kazvab Evropas, Azijas, Pohjoižamerikas, mugažo Afrikan pohjoižes.

Levigandeb pustolänil, sädab žomid teravas. Kul'turine käbuhein äikerdoičese semnil, kevädel i sügüzel — kazmusen jagamižel.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Käbuhein sase 60 santimetrhasai kortte, seikh om püštoiged. Lehtesed oma höunhenvuiččed. Purpurižed vai vauktad änikod ühtenzoittas tähkanvuiččeks änikuseks.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ištutadas čomitamha miksborderoid, klumbid, al'pinarijoid. Lipkaižiden erasiden erikoiden (oz., Coleophora albitarsella) gaved'madod sötlesoiš käbuheinäl.

Zelläd käbuheinäspäi kuctas antiseptižid da antibakterialižid tegendoid. Kävutadas preparatoid morindad sömäl vaste. Pohjoižamerikan lodehližen randišton indejalaižed otiba käbuheinän südäivet čapatesiden, ajatišiden (bul'kuiden) i palatusiden spravitandan täht. Rahvahaline kitajine medicin tegeb tervehtandjomad.

Erikod da gibridad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Koumetoštkümnendes erikospäi da gibridaspäi kaks' mecerikod kazdas Venäman evropižes palas — hernehhein i järedänikoine käbuhein.

Erikod
  • Prunella albanica
  • Prunella cretensis
  • Prunella grandifloraJäredänikoine käbuhein
  • Prunella hyssopifolia
  • Prunella laciniata
  • Prunella orientalis
  • Prunella prunelliformis
  • Prunella vulgarisHernehhein, heimon tipine erik
Gibridad
  • Prunella × bicolor (P. grandiflora × P. laciniata)
  • Prunella × codinae (P. hyssopifolia × P. laciniata)
  • Prunella × gentianifolia (P. hyssopifolia × P. vulgaris)
  • Prunella × intermedia (P. laciniata × P. vulgaris)
  • Prunella × surrecta (P. grandiflora × P. vulgaris)

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]