Kadag

Kadag
Järgeline kadag (Juniperus communis) Alamaiš sügüz'kun keskes. Se om heimon tipine erik
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Kavag'kazmused (Pinophyta) Klass: Kavag'kazmused (Pinopsida) Kund: Pedaižed (Pinales) Sugukund: Kiparisaižed (Cupressaceae) Heim: Kadag
Latinankel'ne nimi
Juníperus L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 18047 NCBI 13100

Kadag (latin.: Juniperus) om kavag'penzhištoiden heim, mülüb Kiparisaižed-sugukundha. Kaik 50..70 erikod om heimos.

Levigandmižavaruz

Kazmuz om levitadud Pohjoižes mapoliškos (Evrop, Azii i Pohjoižamerik) Arktikaspäi subtropižhe vöhösai, i üks' Juniperus procera-erik kazvab Päivnouzmaižes Afrikas. Erikoiden tobj pala om penenke arealanke, konkretine erik levigandeb ühtedme mägisistemadme.

Kadag om olmas venos vönes madaliden harvoiden lehtezmecoiden i kavag'mecoiden alamecan palaks. Subtropižes vönes punvuiččed kadaged oleldas 10..15 m korktusen mödhe i kazdas harvoil mecoil kuivmaiš, ned mecad ei ole järedad pindan mödhe.

Ümbrikirjutand

Kadagen penzaz eläb 600 vodhesai. Äikerdoičese semnil, čokvezoil, jur'vezoil i juritamižel. Eläškandeb hubin. Kazmuz navedib vauktust.

Kävutand

Kadagen üks' gektar eritab koumekümne kilogrammad fitoncidid päiveses, om täudub necidä lugumärad puhtastamha järedan lidnan atmosferad läžundantegijoiš bakterijoišpäi. Ištutadas dekorativižeks-ki kazmuseks, boisaikš (Juniperus rigida-erik).

Marjanvuiččed käbud oleskeldas küpsikš kahtendel vodel. Puzertas niid i tehtas siropad, kätas jauhoks i ližatas sömhä eriližmaguteseks. Keittas käbuid i kävutadas vet südäimuniden i kuziburakon läžundoid vaste. Tehtas unotest barbhišpäi allergijad vaste. Sadas void kahten amerikalaižen erikon puspäi da kavagespäi. Ottas kävutamižhe pud tehmaha pirdimid i batogoid.

Valitud erikod

• Juniperus ashei — Meksikanine kadag
• Juniperus bermudiana — Bermudine kadag
• Juniperus cedrus — Pukaz kadag, vai Kedranvuitte kadag
• Juniperus chinensis — Kitajine kadag
• Juniperus communis — Järgeline kadag, heimon tipine erik
• Juniperus deppeana — Sangedkor'ne kadag
• Juniperus drupacea — Lukaz kadag
• Juniperus excelsa — Korged kadag
• Juniperus foetidissima — Haižukaz kadag
• Juniperus horizontalis — Lapakoiged kadag
• Juniperus macrocarpa — Järedploduine kadag
• Juniperus rigida — Kovalehtesine kadag
• Juniperus tibetica — Tibetine kadag
• Juniperus virginiana — Virdžinine kadag

Kadaghe sidodud vepsän ozoitez

• Mecas koume mechašt, kezal i tal'vel ühted sädod. (hong, kuz' da kadag)