Karan meri
Karan meri (ven.: Карское море) om olmas Evrazijan pohjoižes laptas. Sijadase Päivnouzmaižen Evropan pohjoiženno randanno. Mert mülütadas Jävaldmeren basseinha.
Ühthižed andmused[vajehta | vajehtada tekst]
Pind — 893,4 tuh. km².
Veden mülü — 101 tuhad km³.
Keskmäine süvüz — 50..100 metrad, kaikiš suremb süvüz — 620 m.
Etimologii[vajehta | vajehtada tekst]
17. voz'sadal Pinegan eläjad nimitihe mert Närzoman mereks. «Karan meri»-nimituz om ozutadud ezmäižen kerdan V.M. Selifontovan kartal vl 1736. Karanjogi lankteb merhe ezmäižel ku tulda Evropaspäi, i nimitaškanzihe kaiked mert jogen kartte. Vladimir Vizen melen mödhe, Kar-jogen nimi sündui nenecan kelen hare-sanaspäi «murdjä»-znamoičendanke.
Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]
Karan meri lainištab vaiše Venäman randad. Meri om sen südäivezikš täuzin. Läz kaik meri sijadase šel'fal. Karan Verajad da Vaigač-sar' erigoittas Karan mert Barencan merespäi suvipäivlaskmas, Uz' Ma om päivlaskmaižeks röunaks, Francan Iosifan ma om lodehes, Pohjoižma-sarišt da Vil'kickijan sal'm venudas Karan i Laptevoiden meriden keskes pohjoižpäivnouzmas.
Pohjoine merite avaidase kezoidme meren pohjoižes, pohjoižpolehe Udes Maspäi.
Karan meren järedad lahted (častomaraižen mödhe): Taimiran, Päsinan, Jenisein, Tazan, Obin da Baidaracan lahted.
Sured sared da sarištod: Vauged-sar' (Jamalan Nenciden avtonomine ümbrik), Kivesižed sared (Krasnojarskan rand), Arktižen institutan sared (Krasnojarskan rand), CIK:an Izvestijoiden sared (Krasnojarskan rand).
Kaikiš pidembad joged, kudambad langetas Karan merhe (častomaraižen mödhe): Päsin-, Jenisei-, Taz- (nenc. Тасу’ява), Pur- da Ob'-joged.
Kaiked portad (päiväižen mödhe): Dikson, Uz' Port, Sabett, Amderm.
Gidrologii[vajehta | vajehtada tekst]
Meren tobj pala om kattud jäl vodes läbi, kezal jä voib jagadas suril lautikoil. Om äivoččid jäpöudoid 4 m sankte. Solakahuz om 34 promille, vezi segoitase hüvin. Sulandan aigan reskveden sured mülüd tuldas Obin da Jenisein lahtišpäi.
Vezinouzendan korktuz sase 0,5..0,8 metrhasai. Nouzendlainhen leviganduz möhästub jän olendan tagut. Kezaaigan meritorokad da sumeged oleldas paksus.
Londusenkaičend[vajehta | vajehtada tekst]
Vilusodan aigan kändihe mert NSTÜ:n vedenalaižiden laivoiden radioaktivižiden jändusiden kaumžomaks.
Sur' Arktine kel'dtaho sijadase meren päivnouzmaižes palas.