Karan meri

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Karan meren kart.

Karan meri (ven.: Карское море) om olmas Evrazijan pohjoižes laptas. Sijadase Päivnouzmaižen Evropan pohjoiženno randanno. Mert mülütadas Jävaldmeren basseinha.

Pind — 893,4 tuh. km².

Veden mülü — 101 tuhad km³.

Keskmäine süvüz — 50..100 metrad, kaikiš suremb süvüz — 620 m.

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

17. voz'sadal Pinegan eläjad nimitihe mert Närzoman mereks. «Karan meri»-nimituz om ozutadud ezmäižen kerdan V.M. Selifontovan kartal vl 1736. Karanjogi lankteb merhe ezmäižel ku tulda Evropaspäi, i kaiked mert nimitaškanzihe jogen kartte. Vladimir Vizen melen mödhe, Kar-jogen nimi sündui nenecan kelen hare-sanaspäi «murdjä»-znamoičendanke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Karan meri lainištab vaiše Venäman randad. Meri om sen südäivezikš täuzin. Läz kaik meri sijadase šel'fal. Karan Verajad da Vaigač-sar' erigoittas Karan mert Barencan merespäi suvipäivlaskmas, Uz' Ma om päivlaskmaižeks röunaks, Francan Iosifan ma om lodehes, Pohjoižma-sarišt da Vil'kickijan sal'm venudas Karan i Laptevoiden meriden keskes pohjoižpäivnouzmas.

Pohjoine merite avaidase kezoidme meren pohjoižes, pohjoižpolehe Udes Maspäi.

Karan meren järedad lahted (častomaraižen mödhe): Taimiran, Päsinan, Jenisein, Tazan, Obin da Baidaracan lahted.

Sured sared da sarištod: Vauged-sar' (Jamalan Nenciden avtonomine ümbrik), Kivesižed sared (Krasnojarskan rand), Arktižen institutan sared (Krasnojarskan rand), CIK:an Izvestijoiden sared (Krasnojarskan rand).

Kaikiš pidembad joged, kudambad langetas Karan merhe (častomaraižen mödhe): Päsin-, Jenisei-, Taz- (nenc. Тасу’ява), Pur- da Ob'-joged.

Kaiked portad (päiväižen mödhe): Dikson, Uz' Port, Sabett, Amderm.

Gidrologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Meren tobj pala om kattud jäl vodes ümbri, kezal jä voib jagadas suril lautikoil. Om äivoččid jäpöudoid 4 m sankte. Solakahuz om 34 promille, vezi segoitase hüvin. Sulandan aigan reskveden sured mülüd tuldas Obin da Jenisein lahtišpäi.

Vezinouzendan korktuz sase 0,5-0,8 metrhasai. Nouzendlainhen leviganduz möhästub jän olendan tagut. Kezaaigan meritorokad da sumeged oleldas paksus.

Londusenkaičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vilusodan aigan meri tegihe NSTÜ:n vedenalaižiden laivoiden radioaktivižiden jändusiden kaumžomaks.

Sur' Arktine kel'dtaho sijadase meren päivnouzmaižes palas.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.