Karjalan Tazovaldkundan gimn
Karjalan Tazovaldkundan gimn om Karjalan Tazovaldkundan üks' valdkundsimvolišpäi. Kuldas gimnad seišti sen publižen edestusen aigan.
Karjalan Tazovaldkundan gimn om vahvištadud valdkundkonstitucijal (pala 101) da Karjalan Tazovaldkundan käskusel (6.04.1993, nomer XII-16.495 «Karjalan Tazovaldkundan Gimnan tekstas»).
Muzikan avtor — Aleksandr Beloborodov, venäkel'žen tekstan avtorad — Armas Mišin da Ivan Kostin, suomenkel'žen tekstan avtor — Armas Mišin (venäkel'žen tekstan känduz). Karjalan Aleksandr Volkov-runokirjutai kändi gimnan tekstad[1] livvin kel'he.
Ezmäi gimnal oli kaks' oficiališt tekstad (venäkelel da suomen kelel), no vl 2001 Karjalan käskusenandajan suiman Tazovaldkundan kodi om tühjitanu suomenkelžen tekstan. Tarbhažed toižetused oma tehtud «Karjalan Tazovaldkundan Gimnan tekstas»-käskushe. Nece pätand motiviruidihe sil, miše venäkel' om üks'jäižen oficialižen valdkundkelen Karjalas. Äjad baltijan meren suomalaižiden rahvahiden ezitajad Karjalas (suomalaižed, karjalaižed da vepsläižed) vasttihe pätandad hondoin.
Gimn pajatadihe suomen kelel vaiče kerdan Karjalan muzikaližes teatras gimnan vahvištoitandan jäl'ghe.
Venäkel'ne tekst
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Край родной — Карелия!
Древняя мудрая земля.
Братских племён одна семья,
Карелия!
Звените, озера, и пой, тайга!
Родная земля, ты мне дорога.
Высоко на сопках твоих стою
И песню во славу тебе пою.
Край родной — Карелия!
Ты мне навек судьбой дана.
Здравствуй в веках, моя страна,
Карелия!
Герои былин средь лесов и гор
Живут на земле нашей до сих пор.
Лейся, песня! Кантеле, звонче пой
Во имя карельской земли святой!
Край родной — Карелия!
Рун и былин напев живой.
Вижу рассвет лучистый твой,
Карелия!
Вижу рассвет лучезарный твой,
Карелия!
Suomenkel'ne tekst
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kotimaamme Karjala!
Ikivanha kaunis maa.
Veljeskansat yhteen saa
Karjala!
Nuo järvet ja vaarat ja hongikot-
ne huomisen kutsua kuunnelkoot!
Seisoin vaaran harjalla paljain päin
ja suljin syliini mitä näin.
Kotimaamme Karjala!
Ikivanha laulumaa.
Työllään etsii kunniaa
Karjala!
Ne urhot ja sankarit laulujen-
ne asuvat täällä entiselleen.
Soita, soma kantele, jatku, työ!
Soi, laulu, sydämen liekki, lyö.
Kotimaamme Karjala!
Rahvas rehti, ahkera
töin ja lauluin ikuistaa
Karjalaa!
Töin ja lauluin ylistää
Karjalaa!
Karjalankel'ne tekst (livvin pagin)
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kodirandu — Karjalu!
Igäine kaunis meijän mua.
Heimokanzat yhteh suat,
Karjalu!
Tuo kuunnelkua järvet dai mečät, suot
Kui sydämeh oma mua pajuo tuou.
Se mäin piälpäi selvembi nähtä voi —
Vie parembi kaikkii mua meijän roih.
Kodirandu — Karjalu!
Ozan kel elä igä kai.
Ryndähis meijän yksi vai —
Karjalu!
Tiä runoloin rohkiembat poijat vie
Kai eletäh salolois, järvien ies.
Pajo lennä, kandeleh helkieh lyö,
Kiitä Karjalua kaikkie muadu myö.
Kodirandu — Karjalu!
Runot dai pajot elos piet.
Nägyy tiä päivännouzu vies,
Karjalu!
Päiväzen nouzu nägyy vies,
Karjalu!
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Volkov, A. Mua Karjala. — Petroskoi, 2013. (livv.)