Karjalan Tazovaldkund

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Karjalan Tazovaldkund
Республика Карелия (ven.)
Karjalan tašavalta (ičenaižkarjal.)
Karjalan tazavaldu (livvikkarjal.)
Karjalan tasavalta (suom.)


Karjalan Tazovaldkundan flag Karjalan Tazovaldkundan znam
Karjalan Tazovaldkundan flag Karjalan Tazovaldkundan znam
Map of Russia - Karelia.svg
Pälidn Petroskoi
Pind

- Ühtes
- saum vezid (%).

17-nz'

180 520 km²
14,7

Eläjiden lugu

- Kaik
- Sageduz

69-nz'

632 533 ristitud (2015)
3,5 rist./km²

Federaline ümbrik Lodehline
Venäman ekonomine region Pohjoine
Valdkundkel' (-keled) venäkel' (rahvahaližed keled oma karjalan, suomen da vepsän keled)
Tazovaldkundan Pämez' Aleksandr Hudilainen
Ohjastusen pämez' hän-žo
Käskusenandajan Suiman ezimez' Vladimir Semenov
Gimn Kotimaamme Karjala!
Avtokod 10
Aigvöd UTC+3 (MSK+0)

Karjal (ven.: Карелия, Карьяла) vai Venäman Karjal, täuz' oficialine nimituz — Karjalan Tazovaldkund (venäkelel: Республика Карелия, ičenaižkarjalan kelel: Karjalan tašavalta, livvinkarjalan kelel: Karjalan tazavaldu, suomen kelel: Karjalan tasavalta), om Venälaižen Federacijan subjekt, Venäman üks' tazovaldkundoišpäi. Se mülüb Lodehližhe federaližhe ümbrikho.

Karjalan Tazovaldkundal om röunoid Arhangel'skan agjanke päivnouzmal, Vologdan da Leningradan agjoidenke suvel, Suomenmanke päivlaskmal (798 km), Murmanskan agjanke pohjoižel. Karjalan pohjoižpäivnouzmaižed randad lainištab Jävaldmeren Vauged meri.

Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn om Petroskoi. Eläjiden lugu om 632 533 ristitud (2015 vodel). Pind om 180 520 nellikkilometrad.

Keled[redaktiruida | redaktiruida purde]

Valdkundkel' om üks'jäine, se om venäkel'. Sab panda toižid-ki valdkundkelid kaiken rahvahan referenduman satusiden mödhe (Karjalan Konstitucijan 11. kirjutuz).

Regionaližed rahvahaližed keled oficialižen statusanke oma karjalan, suomen da vepsän keled. Sab kävutada niid sijaližen ičeohjandusen tobmuden aluskundoiš[1].

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vozil 1784-1922 nügüdläižen Karjalan territorii mülüi Anuslidnan gubernijha.

Karjalan Tazovaldkund om olmas Venäman avtonomijaks vl 1920 kezakun 8. päivälpäi. Vhesai 1923 heinkun 27. päivhäsai sidä nimitihe Karjalan Radkommunaks. Vozil 1923-1940 da 1956-1991 sen nimi oli Karjalan Avtonomine Nevondkundaline Socialistine Tazovaldkund, vozil 1940-1956 — Karjalaiž-Suomen Nevondkundaline Socialistine Tazovaldkund. Vl 1991 kül'mkun 13. päiväl Karjal sai nügüdläižen oficialižen nimitusen.

Tazovaldkundan Konstitucii[2] om vahvištadud vl 2001 uhokun 7. päiväl tazovaldkundan Ezitajiden Kodil (Käskusenandajan Suiman ezitajil) da om väges nügüd' äiluguižiden vajehtusidenke.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Karjalan Tazovaldkundan reljefan kart.

Tazovaldkund sijadase Pohjoižes Evropas, Venäman lodehližes palas.

Pind om 180 520 nellikkilometrad. Mec otab territorijan 85%. Karjalas om 27 000 joged. Ned mülüdas Jävaldmeren Vauktan meren basseinha pohjoižes da Atlantižen valdmeren Baltijan meren basseinha suves. Karjalan kaikiš pit'kembad joged oma Vodl (149 km), Kem' (191 km), Ond (197 km), Čirka-Kem' (221 km), Šui (194 km), Sun (280 km) Kivačun kos'kenke. Karjalas om mugažo 60 000 järved. Änine da Ladogjärv oma Evropan kaikiš surembad järved pindan mödhe, tazovaldkundan suviröun läbitab niid.

Tazovaldkundan reljef om kukkaztazangišt, kudamb päivlaskmal vajehtub Päivlaskmkarjalaižeks ülüdeks. Karjalan pohjoižel om Maanselkän ülüz, kudambal sijadase Karjalan kaikiš korktemb Nuorunen-mägi (577 m). Konz jäžom om tagenus pohjoižele, se om lujas vajehtanu Karjalan reljefad — täs nügüd' om järviden katlüsid, morenižid sel'gid.

Karjalas om enamba kut sadad löudmižsijid, kudambiš om 24 tarbhaižiden kaivatusiden toižendad. Sadas aktivižikš slüdad, pöudšpatad, kvarcad, sauvondmaterialoid (sauvondkivi, savi, lete, gravii, bazal't, granit, mramor, diabaz, Šokšun babarmkvarcit), raudkivendod. Täs om kuldad, hobedad, platinad, diamantoid, harvoid mametalloid. Geologad löuziba mugažo urankivendoiden, titanan, vanadijan da molibdenan löudmižsijid. Mugažo tinan, nikelin, magnijan, vas'ken da hroman löudmižsijad seištas koskmatomikš. Toižed londuseližed pävarad oma turbaz, almazad, tal'k, mineraližed mujud, mec, kala da reskvezi.

Klimat om ven paksuiden sadegidenke, i se vajehtase Karjalan territorijal merižespäi kontinentaližeks. Tal'v om lumekaz, rainiž, tobjimalaz ilma vägekahita pakaižita. Keza om lühüdaigaine da rainiž (pohjoižiš rajoniš), suren sadegiden lugumäranke. Eskai kezakus tazovaldkundas erasti oleskeleb halad. Räk oleleb harvas, kahtel vai koumel nedalil suvirajoniš. Kesklämuz vilukul om -8.0 °C, a heinkul +16.4 °C. Kesknepsuz — ümbri 80%. Sadegiden vozne lugumär om 500–700 mm.

Flor da faun[redaktiruida | redaktiruida purde]

Karjalan faun da flor oma istorižikš nored, ned oma formiruinus jäl'gmäižen jäaigan jäl'ghe, 10-12 tuhad vot tagaz. Tazovalkundan territorijal eläb 63 imetaiživatoiden, 285 linduiden, 5 maujujiden erikod. Karjalan jogiš voib nägištada evropižen da kanadižen majagan pezad. Kanadine majag, ondatr da amerikaine hähk oma Pohjoižamerikan faunan akklimatiziruiduid ezitajad, a jenotanvuitte koir om Edahaižen Päivnouzman faunan akklimatiziruiduid ezitai. Vodespäi 1960 todas mecsigoid da kosulid. Voib vastata kondjid, il'besid, jänišid, mägrid, reboid da händikahid. Kevädel om äi gavedid: säs'kid, čopjäižid, kägentäid, kärbhaižid.

Tazovalkundan floras om enamba kavag'mecoid: pohjoižpolel — pedajižid mecoid, suvel — pedajižid da kuššid mecoid. Karjalan mecoiden pälehtezsugud oma koiv, hab da raid. Karjal om mugažo marjoiden ma: sinnä kazdas bol, jonikaine, garbol, babarm, murikeine, čigičaine, sestrikaine da mustikaine.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Tazovaldkundan Käskusenandajan Suiman ištundsija Petroskoiš.

Aleksandr Hudilainen radab Tazovaldkundan Pämeheks vs 2012 semendkun 24. päiväspäi, Käskusenandajan Suiman ezitajad vahvištihe händast radnikusele Venäman prezidentan taričendan mödhe. Vl 2017 kaik rahvaz änestaškandeb pämehen kandidatad videks vodeks, enamba kaht strokud jäl'geten ei sa. Tazovaldkundan Pämez' om mugažo sen Ohjastusen pämez', hän märičeb sen strukturad da paneb Ohjastusen valdkundmehid radnikusile. Tazovaldkundan pämehen administracii, üks' ezmäine varapämez' da seičeme muite varapämest oma hänele abhu.

Karjalan Tazovaldkundan üks'kodine parlament om Käskusenandai Suim. Vhesai 2002 se oli kaks'kodižeks. Kaik rahvaz valičeb sen 50 ezitajad videks vodeks. Vladimir Semenov radab Käskusenandajan Suiman ezimeheks vs 2011 tal'vkun 22. päiväspäi.

Radonoigendai tobmuz om Karjalan Tazovaldkundan Ohjastuz. Tazovaldkundan ministrused, valdkundaližed komitetad, kaks' ohjandust da üks' inspekcii alištudas Ohjastusele.

Järgvaličendad Käskusenandajha Suimha oliba vl 2011 tal'vkun 4. päiväl.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Karjalan Tazovaldkund jagase 16 municipaližhe rajonha (sidä kesken 3 rahvahališt rajonad) da 2 lidnümbrikho. 2006 vodelpäi municipaližen reforman taguiči rajonad jagadas 24 lidnkundha (venäkelel: городские поселения) da 86 küläkundha (venäkelel: сельские поселения, sidä kesken 3 vepsän küläkundad). Vodelpäi 1994 (vodhesai 2005, municipaližhe administrativižhe reformhasai) Änižröunan (Änižrandan) rajonan suvipol' oli mülütadud Vepsän rahvahaližhe volost'he.

Admin. ühtnik Admin. keskuz Pind (km²) Eläjiden lugu Karelija numbered.png
1 Belomorskan rajon Belomorsk 12930 21065
2 Kalevalan rahvahaline rajon Kalevala 13030 9470
3 Kemin rajon Kem' 7950 18604
4 Kondopogan rajon Kondopog 5940 41827
5 Lahdenpohjan rajon Lahdenpohj 2180 15273
6 Louhin rajon Louhi 22710 16746
7 Medvežjegorskan rajon Medvežjegorsk 13730 34172
8 Mujezerskijan rajon Mujezerskii 18180 14613
9 Olonecan rahvahaline rajon Olonec 3920 24962
10 Pit'krandan rajon Pit'krand 2270 21931
12 Präžan rahvahaline rajon Präž 6430 16882
13 Pudožan rajon Pudož 12660 24614
14 Segežan rajon Segež 10640 45963
16 Sojärven rajon Sojärv 13580 21117
15 Sortavalan rajon Sortaval 2190 32885
11 Änižröunan rajon Petroskoi 4600 23246
I Petroskoin lidnümbrik Petroskoi 135 270601
II Kostamukšan lidnümbrik Kostamukš 4046 30241

Demografii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 Venäläižen Federacijan rahvahanlugemižen andmusiden mödhe Karjalas eläb 643 548 ristitud[3] (neche rindataden, 2002 voden rahvahanlugemižen andmusiden mödhe eläjiden lugu oli 716 281 eläjad) 3,81 rist./km² eläjiden kesktihedusenke. Eläjiden lugun vähendamižen päsü om ekonomikan hondon situacijan tagut 1990-zil vozil. Enamb Karjalan eläjiden koumandest eläb kaikiš surembas lidnas da tazovaldkundan pälidnas — Petroskoiš. Kaikutte kahesanz' ristit kümnepäi om lidnaneläi. Lidnalaižed elädas koumestoštkümnes lidnas da 11 lidnaližen tipan žilos. Toižed järedad lidnad (enamba 25 tuh. ristitud vl 2015) oma Kondopog, Kostamukš da Segež. Sen ližaks, 794 žilod da küläd om tazovaldkundas. Vl 2015 kaik om 9 eländpunktad enamba mi 10 tuh. eläjidenke.

Rahvahad (enamba 0,4% vl 2010): 78,9% oma venänikad (507654 rist.), 7,1% — karjalaižed (45570 rist.), 3,6% — vaugedvenälaižed (23345 rist.), 2,0% — ukrainalaižed (12677 rist.), 1,3% — suomalaižed (8577 rist.), 0,5% — vepsläižed (3423 rist.), 2,6% — toižed (16422 rist.), 4,0% — rahvahuden ozutandata (25880 rist.).

Venänikad, karjalaižed, ukrainalaižed, vaugedvenälaižed da vepsläižed — ortodoksižen jumalankodikundan uskojad, suomalaižed — lüteranižen jumalankodikundan uskojad.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Закон Республики Карелия о государственной поддержке карельского, вепсского и финского языков в Республике Карелия. Статья 8, п. 1.
  2. Karjalan Tazovaldkundan Konstitucijan tekst (constitution.garant.ru). (ven.)
  3. Venäman kaikenaigaine ristitišt vl 2010. — Rosstat (gks.ru). (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval


Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Каръялан Тазовалдкунд.