Petroskoi

Vikipedii
(Oigetud lehtpolelpäi Petroskoin lidnümbrik)
Jump to navigation Jump to search
Petroskoi (veps., karj. i suom.)
Петрозаводск (ven.)
 Lidnanznam
Coat of Arms of Petrozavodsk (Karelia).png
 Flag
Flag of Petrozavodsk (Karelia).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2018) 279 190 ristitud
Pind 135 km²
Petroskoi (veps., karj. i suom.) Петрозаводск (ven.)
Pämez' Irina Mirošnik
(tal'vku 2 015—)
Telefonkod +7-8 142-xxx-xxx
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Petroskoi (mugažo karjalan i suomen kelil, ven.: Петрозаводск) vai Zavod, erasišti mugažo Zavodad vai muite Lidn, om lidn Venäman lodehpoles. Se om Karjalan Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn, mugažo Änižröunan (Änižrandan) rajonan administrativine keskuz. Venäman seičemenz'kümnenz' koumanz' lidn ristituiden lugun mödhe (2018). Petroskoi sijadase Karjalan suves, Änižen lodehližel randal.

Petr Sur' pani Petroskoin lidnan alust vodel 1703.

Petroskoi. 20. voz'sadan fotokuva.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunktan istorii augotihe vl 1703, konz azegtegim om letud (möhemba — raud- da juraižimtegim). Sur' Petr-car' om Petroskoin alusenpanijan. Petroskoi sai lidnan statusad voden 1777 21. päiväl keväz'kud. Vspäi 1782 Petroskoi linni Olonecan gubernijan keskuseks. Venälaine Gavriil Deržavin-runokirjutai radoi sen gubernijan ezmäižen gubernatoran.

Suren Kodimaižen sodan (voinan) aigan suomalaine Karjalan armii anasti Karjalan pälidnan vodel 1941. Lidnan nimi vajehtihe Äänislinnaks aigaks. Vodel 1944 Rusked Armii anasti Petroskoid tagaze.

Geografii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2019 lidnan kart.

Mantedokoordinatad om 61 gradusad 47 minutad pohjošt levedut i 34 gradusad 36 minutad päivnouzmpolišt pidust.

Lidn sijadase Änižen Petroskoin lahten randal, 50..60 m ü.m.t. korktusil. Petroskoiš om järvid (Änine, Logmozero /Logmär/), Četiröhvörstnoje, Lamb, Kar'jer) da jogid (Lososink, Neglink, Tomic, Studenec, Kamennii). Om äi mecoid da puištoid ümbri lidnas. PetrVU:n botanine puišt da peizažine «Zaozerskii»-kel'dtaho oma sätud Petroskoin pohjoižpalas. Kul'turan da Lebun puišt, Änižen traktortegimen puišt da NÜKP:n XXII suiman puišt sijadasoiš Lososinkanno. Pionerižen organizacijan puišt om olmas Neglinkanno.

Petroskoin kaikiš korktemb čokkoim om Kukkaz (Kukkovk) (293 m). Lähembaine lidn om Kondopog 46 km pohjoižhe orhal, 54 km avtotedme.

Vspäi 2004 Petroskoi om lidnümbrikon üks'jäine eländpunkt. Se röunatab nenidenke Änižrandan rajonan municipaližidenke ühtnikoidenke:

Rahvahaline teatr.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Petroskoin-lidnan Nevondkund kogoneb 28 ezitajaspäi. Kaik rahvaz valičeb heid videks vodeks. Jäl'gmäižed valičendad oliba vn 2016 18. päiväl sügüz'kud.

Galina Širšina radoi lidnan edeližen pämehen (2013−2015). Hän oli valitud vn 2013 8. päiväl sügüz'kud.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe Petroskoin eläjiden lugu oli 261 987 ristituid. Kaikiš suremb ristitišt oli 281..282 tuhad eläjid vll 1995−2001 (282 900 rist. vl 2001). Jäl'gmäižil vozil lidnan eläjiden lugu ližadub.

Rahvahad (2010): venälaižed — 82,3%, karjalaižed — 3,8%, suomalaižed — 1,7%, toižed rahvahad — 7,0%, rahvahuden ozutandata — 5,2%.

Vn 2002 kaiken Venäman rahvahanlugemižen andmisiden mödhe Petroskoin eläjiden keskes 5% oliba karjalaižed (20% Karjalan karjalaižid), 2,8% — suomalaižed, 2,7% — vaugedvenälaižed, 2,3% — ukrainalaižed da 1% — vepsläižed (Venäman vepsläižiden nelländez).

Kul'tur[redaktiruida | redaktiruida purde]

Openduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

PetrVU. Päkorpus.

Üläopenduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Petroskoiš om 3 korktad školad: Petroskoin valdkundaline universitet (PetrVU), Karjalaine valdkundaline pedagogine akademii (KVPA) da Petroskoin valdkundine konservatorii Glazunovan nimed.

Keskopenduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Petroskoiš om 40 openduzškolad (niiden keskes 5 liceid da 3 gimnazijad). Rahvahaline suomalaiž-ugrilaine škol om olmas lidnas, kus opetas suomen, karjalan da vepsän kelid. Mugažo om 67 päivkodid lidnas.

Mel'heižtahod[redaktiruida | redaktiruida purde]

Päraudtestancijan sauvuz Petroskoiš.
  • Änižen randird. Randirdal om äi mel'hetartujid avangardižid muštpachid.
  • Leninan torg (Kehker torg, 1775. voz').
  • Kul'turan da Lebun puišt (1703. voz').
  • Kafedraline Nevan Aleksandran päjumalanpert'.
  • Istorine fartal (Fedosovan ird, XIX da XX voz'sadad).
  • Leninan prospekt da Gagarinan torg:
    • «Pohjoine»-adivpert' (1939. voz').
    • Raudtestancijan sauvuz (1955. voz').
    • Üläopenikoiden pukujo da «Molekul»-fontan (1997. voz').
  • Marksan Karlan prospekt.

Sebruzlidnad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval


Venälaižen Federacijan subjektoiden pälidnad
Abakan | Alauz'lidn | Anadir' | Arhangel'sk | Astrahan' | Barnaul | Belgorod | Birobidžan | Blagoveščensk | Bränsk | Čeboksarad | Čeläbinsk | Čerkessk | Čit | Elist | Gorno-Altaisk | Groznii | Habarovsk | Hanti-Mansiisk | Irkutsk | Iževsk | Ivanovo | Jakutsk | Jaroslavl' | Jekaterinburg | Joškar-Ol | Kaliningrad | Kalug | Kazan' | Kemerovo | Kirov | Kizil | Kostrom | Krasnodar | Krasnojarsk | Kurgan | Kursk | Lipeck | Magadan | Magas | Mahačkal | Maikop | Moskv | Murmansk | Nal'čik | Nar'jan Mar | Novosibirsk | Omsk | Orel | Orenburg | Penz | Perm' | Petropavlovsk Kamčatkal | Petroskoi | Piter | Pskov | Rostov Donal | Räzan' | Salehard | Samar | Saransk | Saratov | Siktivkar | Simferopol' (de fakto) | Sevastopol' (de fakto) | Smolensk | Stavropol' | Sur' Uz'lidn | Suvisahalinsk | Tambov | Tomsk | Tul | Tver' | Tümen' | Uf | Ulan Ude | Ul'janovsk | Vladikavkaz | Vladimir | Vladivostok | Volgograd | Vologd | Voronež
Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Петроской.