Mine sisu juurde

Segež

Vikipedii-späi
Segež
Сегежа (ven.)
Segeža (suom.)
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2016) 27,494 ristitud
Pind 122,50 km²
Segež Сегежа (ven.) Segeža (suom.)
Pämez' Anatolii Lotoš
(reduku 2009—)
Telefonkod +7−81 431-xx-xxx
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Segež (ven.: Сегежа; suom.: Segeža, mugažo Sekee, Segee, Segehe dai Sekehe) om Venäman lidn da lidnankund Karjalan Tazovaldkundan keskuses, sen nellänz' surtte lidn eläjiden lugun mödhe. Segež om Segežan rajonan administrativine keskuz da üks'jäine lidn. Rajonan ristitišton viž seičemendest eläb lidnas.

Üks'pertiine Segež-külä mainitase vl 1904 S.N. Sokolovan tedoiduses Povenecan makundan polhe. Külä oli nimitadud järven mödhe — karjalaine sees-tüvi znamoičeb «sel'ged, vauged» Seesjarvi-nimes, sanan genitiv om sekehen.

Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1914 kuti pen' Segež-raudtestancii udel PetroskoiMurmansk raudtel.

Vl 1932 mectegim da kaik toižed tehmižed oliba sirtud lähižes pohjoižes Maigub-žilospäi (sen pala om upotadud, vl 2013 üks' kaikenaigaine eläi oli sigä) Segežha Vaugedmeren-Baltijanmeren veziten i Vigjogen padoseinän sauvomižen aigan. Vozil 1935−1939 cellülozbumagaine kombinat om saudud lidnas, se oli kaikiš suremb NSTÜ:s pakuitesen pästandan mödhe. Mugažo mechimijan tehmine om saudud kombinatanke ühtes.

Toižen mail'man voinan aigan Segež oli nevondkundaližen frontan eziröunas. Vn 1943 tal'vkus Segež-radnikžilo sai lidnan statusad. Vl 1945 udessündutihe Segežan rajonad i panihe Segežad sen keskuseks. Vspäi 2005 lidn mülüb rajonha, edel sidä vspäi 1991 se oli alištunu tazovaldkundan tobmudele oikti[1].

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase pohjoižpolehe Petroskoišpäi, Segežan rajonan keskuses. Matkad Petroskoihesai om 267 kilometrad suvhe.

Segež seižub Vigjärven-vezivaradimen (ven. Выгозеро) päivlaskmaižel randal Segež-jogen lanktendan sijas, 80 m valdmeren pindan päl keskkorktusel.

Lidn om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Vs 2009 redukun 11. päiväspäi Anatolii Lotoš radab Segežan lidnankundan pämeheks kahtenden strokun jäl'geten, administracii alištub hänele. Kaik rahvaz valičeb händast videks vodeks. Varapämez' om hänele abhu. Koume ohjandust da 3 palakundad alištudas administracijan pämehištole (2010. v.).

Käskusenandai tobmuz om lidnankundan Nevondkund (ven.: Совет поселения) 20 ühtnijanke. Kaik rahvaz valičeb ezitajid videks vodeks. Järgenduseližed valičendad oliba vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund), valitihe Nevondkundan ezitajid i lidnankundan pämest. Natal'ja Petriläinen radab Nevondkundan ezimehen vs 2013 sügüz'kun 23. päiväspäi.

Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 19 708 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli 38 207 eläjad vl 1989. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 29 631 ristitud.

Ortodoksižen hristanuskondan ph. Mikulain-čudonsädajan jumalanpert' om lidnas. Toine pühäpert' om sauvomas, se om ph. Stroican jumalanpert', linneb kaks'žiruižen[2].

Lidnan ižandusen päsarakod oma cellülozbumagaine sarak, mechimii, pertiden da avtoteiden sauvond, mugažo leibtegim om olmas. Vigan GES:oiden kaskad om läz lidnad.

Jogivaldmad, Segež-raudtestancii i Segež-avtobusstancii oma olmas lidnas. Avtobusad oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes. Vozil 1950−1980 sijaližiden reisiden lendimport oli kävutamas, nügüd' seižub radmata.

Professionaližen keskopendusen aluzkund om lidnas, se om Pohjoine kolledž.

  1. Город Сегежа (Segež-lidn). — Segezha.info. (ven.)
  2. Сегежа православная: где есть храм, там есть и надежда (Ortodoksižen hristanuskondan Segež: kus pühäpert' om olmas, sigä toiv-ki om). — Eparhia.karelia.ru. (ven.)



Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval