Lahdenpohj

Lahdenpohj
Лахденпохья (ven.)
Lahdenpohja (suom.)
	Lidnanznam;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2020)	7,050 ristitud
Pind	9 km²
Pämez'	Mubariz Kazim Oglu Kazimov; (reduku 2019—,; Мубариз Казым Оглу Казымов)
Telefonkod	+7−81 450-xx-xxx
Avtokod	10
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Lahdenpohj (ven.: Лахденпо́хья vai Ла́хденпохья, suom.: Lahdenpohja) om Venäman lidn da lidnankund Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Lahdenpohjan rajonan administrativine keskuz (vozil 1945−1958 i vspäi 1970) da üks'jäine lidn.

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala oli mülünu Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Edel 1924. vot eländpunkt oli Jakkimankülän palaks Sieklahti-nimenke. Vspäi 1925 zavottihe sauda fanertegint. Lahdenpohj om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, vspäi 1940. Vl 1945 Lahdenpohj-radnikžilo sai lidnan statusad. Nügüd' Jakkimanžilo mülüb Lahdenpohjaha, vastkarin enččele.

Lahdenpohjan sured edheotandad oma faneran pästandan kombinat, leibäntegim, likörantegim.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase rajonan pohjoižpäivnouzmas, seižub Ladoganjärven lodehližel randištol, sen 12-kilometrižen Jakimvaran lahten edembaižel randal. Pen' Auranjogi (ven.: Аурайоки 19 km pitte) lankteb Ladogha lidnan territorijal. Matkad lidnaspäi Petroskoihesai om 223 km päivlaskmha orhal vai 289 km avtotedme. Matkad Piterihesai om 176 km suvhe orhal vai 231 km A121-avtotedme. Matkad Suomenman röunhasai om 25 km lodeheze orhal. Lähembaine lidn om Sortaval 33 km pohjoižpäivnouzmha orhal vai 42 km avtotedme.

Lahdenpohj om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 7 787 ristitud. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 7 813 ristitud. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb lidnas. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 10 600 eläjad vl 1996. Vl 2017 kaik 7 449 ristitud elihe lidnas.

Ortodoksižen hristanuskondan koume pühäpertid^[1] oma avaitud lidnas: Ill'a-endustajan jumalanpert' (letihe vll 1997−2005), ph. Valentin-moknikan časoun' (vspäi 2004), ph. Jurgii-vägestusenkandajan časoun' (om saudud vodele 2003 vai aigemba). Vozil 1850−1977 lüteranine jumalanpert' oli Jakkim-žilon territorijal, se pühäpert' mülüti koumed tuhad ristituid, paloi, jändused oma kaičenus.

Sortavalan kolledžan palakund Lahdenpohj-lidnas^[2] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

Lidnankundan pämez' om sen Nevondkundan ezimez'. Edeližed lidnankundan pämehed oma Jurii Filimonov (keväz'ku 2017 — reduku 2019) i Irina Kakovka (2014 — keväz'ku 2017). Lidnankundan Administracii om likvidiruidud vn 2021 sulakus, rajonan administracii tegeb sen velgusidme. Lidnan Administracijan jäl'gmäine pämez' om Ramiz Kazimov (Рамиз Казымов, uhoku 2017 — uhoku 2021).

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Üks'jäine avtobusmaršrut ühtenzoitab Jakkim-stancijad Huuhkanmäki-seižutezpunktanke. Avtobusad ajeltas Sortavalhasai, Petroskoihesai i Piterihesai.

Jakkim-raudtestancii (ven.: Яккима, avaitihe vl 1893) om «Piter — Sojärv»-raudtekeskustal. Venehstancii om lidnan randal.

Galerei[vajehta | vajehtada lähte]

Lapsiden sädamižen keskuz (2019)
Ph. Valentin-moknikan časoun', vn 2008 nägu
Rajonan läžundkodi (2020)
Sportkompleks V. Čuikinan nimed (2021)
«Karlen»-adivpert' enččen päraudtestancijan sauvuses vl 2019

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]

Lahdenpohjan lidnankundan oficialine sait (lahdenpohya.tmweb.ru). (ven.)

Lahdenpohj Vikiaitas

	Karjalan Tazovaldkundan lidnad
	Anus-lidn \| Belomorsk \| Kem' \| Kondopog \| Kostamukš \| Lahdenpohj \| Medvežjegorsk \| Petroskoi \| Pit'krand \| Pudož \| Segež \| Sojärv \| Sortaval

[1] Lahdenpohjan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[2] Palakundan Lahdenpohj-lidnas lehtpoled Sortavalan kolledžan sk-karelia.ru-saital. (ven.)

[1]

[2]