Lahdenpohj

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Lahdenpohj
Лахденпохья (ven.)
Lahdenpohja (suom.)
Lidnanznam
Coat of Arms of Lahdenpohja (Karelia).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2016) 7 493 ristitud
LahdenpohjЛахденпохья (ven.)Lahdenpohja (suom.)
Pämez' Irina Kakovka (2 014-)
Telefonkod +7-81 450
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Lahdenpohj (ven.: Лахденпохья, suom.: Lahdenpohja) om Venäman lidn da lidnankund Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Lahdenpohjan rajonan administrativine keskuz (vozil 1945-1958 i vspäi 1970) da üks'jäine lidn. Rajonan ristitišton viž ühesandest eläb lidnas.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala oli mülünu Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Edel 1924 vot eländpunkt oli Jakkimankülän palaks Sieklahti-nimenke. Vspäi 1925 zavodihe sauda fanertegint. Vl 1945 Lahdenpohj-radnikžilo sai lidnan statusad. Nügüd' Jakkimanžilo mülüb Lahdenpohjaha, vastkarin enččele.

Lahdenpohj om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, vspäi 1940.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan pohjoižpäivnouzmas, seižub Ladoganjärven lodehližel randištol, sen 12-kilometrižen Jakimvaran lahten edembaižel randal. Pen' Auranjogi lankteb Ladogha lidnan territorijal. Matkad lidnaspäi Petroskoihesai om 223 km orhal päivlaskmha, 289 km avtotedme. Matkad Piterihesai om 176 km orhal suvhe, 231 km A121-avtotedme. Matkad Suomenman röunhasai om 25 km lodeheze orhal. Lähembaine lidn om Sortaval, 33 km pohjoižpäivnouzmha orhal, 42 km avtotedme.

Lahdenpohj om lidnankundan üks'jäine eländpunkt.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 7 787 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli vl 1996 — 10 600 eläjad. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 7 813 ristitud.

Vspäi 2004 ortodoksižen hristanuskondan ph. moknikan Valentinan časoun' om lidnas. Vozil 1850-1977 lüteranine jumalanpert' oli Jakkimanžilon territorijal (mülüti 3 tuh. ristituid, paloi, jändused oma olmas).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sured edheotandad: fanerkombinat, leiblegim, likörtegim.

Jakkim-raudtestancii om PiterSojärv raudtel. Venehstancii om lidnan randal.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval