Pit'krand

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Pit'krand
Питкяранта (ven.)
Pitkyrandu (karj.)
Pitkäranta (suom.)
Lidnanznam
Coat of Arms of Pitkyaranta (Karelia).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2016) 10 705 ristitud
Pit'krandПиткяранта (ven.)Pitkyrandu (karj.)Pitkäranta (suom.)
Pämez' Sergei Kovalöv (2 009-)
Telefonkod +7-81 433
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Pit'krand (ven.: Питкяранта, karj.: Pitkyrandu, suom.: Pitkäranta) om Venäman lidn Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Pit'krandan rajonan administrativine keskuz (vozil 1952-1957 i vspäi 1966) da üks'jäine lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Uz'lidnan Vodin pätinan aigkirjas kuti külä Ladogan Pit'kal randal (ven.: деревня на Долгом берегу) vl 1499.

Vozil 1617-1721 oli Ročinman palaks Stolbovon kožundaktan mödhe. Vspäi 1721 Pohjoižen sodan jäl'ghe Pit'krand oli mülünu Venäman imperijha Ništadtan kožundaktan mödhe. Se oli Piterin gubernijan Viipurin provincijan, vspäi 1744 — Viipurin gubernijan palaks vhesai 1812.

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala oli mülünu Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Vl 1920 mecpilindtegim, vl 1921 sul'fatiž-cellülozine tegim oma saudud. Ned oliba lidnan päedheotandoikš pit'kan aigan. Vl 1932 ezmäine jonuz tuli Pit'krandha Läskeläspäi. 19. voz'sadaspäi 1950-he vozihesai saihe vas'k-, tin- da raudkivendoid lidnan ümbrištos.

Pit'krand om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, sai lidnan statusad vl 1940. 16.06.1941-11.07.1944 Suomenman sodaväged oliba lidnas. Lidn oli mülünu Nevondkundaližhe Ühtištushe vn 1947 Parižan kožundaktan mödhe.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase rajonan keskuses, seižub pidust' Ladoganjärven pohjoižpäivnouzmašt randad. Lidnan territorii om läz 15 km pitte. Matkad Petroskoihesai om 156 km orhal päivlaskmha, 202 km avtotedme. Lähembaine lidn om Sortaval, 44 km päivlaskmha orhal, 70 km A121-avtotedme.

Kaks' küläd (Uuksu, Koirinoja) mülüdas Pit'krandan lidnankundha, niiden ühthine ristitišt om 295 eläjad vl 2016. Jüläristioja-žilo om Pit'krand-lidnan pala.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Järgenduseližed valičendad lidnankundan Nevondkundha (ven.: Совет поселения) oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päivän (koumanz' kucund). Kaik rahvaz valičeb sen 15 ezitajid nelläks vodeks.

Lidnan administracijan pämez' radab lidnankundan pämeheks. Sergei Kovalöv radab sen pämehen kahten strokun jäl'geten.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 6 204 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt oli vl 1996 — 14 700 eläjad. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 11 429 ristitud.

Ortodoksižen hristanuskondan Sündun voznesenjan jumalanpert' om lidnas 1990-ziden voziden lopuspäi.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ižandusen päsarakod oma sauvondmaterialiden samine da ümbriradmine (šebin', sauvondkivi), tehmine (raudbeton), mecan varhapanend, turizm, mugažo cellülozine tegim om olmas.

Ühtenzoitai A121-trassad Anus-lidnanke avtote läbitab Pit'krandad pohjoižespäi suvipäivnouzmha. Raudte PöudJänisjärvi mugažo läbitab lidnad, sidä kävutadas nügüd' vaiše jüguiden täht.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval