Jonuz

Jonuz om likundrivi raudtel lapastadud vagonoišpäi vedimenke vai motorvagonanke. Nägujad da kulundsignalad oma olmas jonusel, kudambad znamoitas sen «päd» da «händad». Erižed vedimed, motorvagonad, avtomotrisad da drezinad platformal mugažo lugetas jonusikš^[1].

Kaikutte jonuz sab ičeze nomer joga tekeskustan täht, muga dispetčer erištab erazvuiččid jonusid.

Jonusen vedand om tedo jonusiš da niiden likundas.

Istorii

Päkirjutuz: Raudtetransportan istorii.

Vl 1825 sügüz'kun 27. päiväl ezmäine kundaline Stokton — Darlington-raudte oli avaitud pohjoižpäivnouzmaižes Anglijas, se oli 40 km pitte. «Locomotion»-puruvedim oli vedanu ezmäšt jonust tedme. Vl 1830 sügüz'kun 15. päiväl ezmäine Liverpul' — Mančester-raudmagistral' oli avaitud. Necil raudtel vaiše vedimed vediba jonusid, i jonusiden likund oli järgetud ezmäižen kerdan jonusiden likundan grafikan abul. Vl 1837 redukun 30. (kül'mkun 11.) päiväl Venälaižen imperijan ezmäine kundaline raudte oli avaitud — Carskoje Selon raudte (nügüdläižil koordinatoil — Vitebskan päraudtestancijaspäi Piteriš Puškin- i Pavlovsk-lidnoihesai).

Jonusiden likundan organizacii formiruiškanzihe, sidä kesken ližazihe signalizacijad likundan grafikale. Zavottihe erištada jonusid avaruzidme, sen ühtes varatoittihe vedimid signalil varutamha ičeze lähenduses. 19. voz'sadan kahtendel polel sädihe vägevambid puruvedimid, paremboičeškanzihe likundrivid, sikš miše siloi oli voimuz ližata jonusiden vedust da pigut. Kävutaškanzihe metallramoid vagonoiš puramoiden sijas. Sen ližaks, sädihe i juritihe eloho pnevmatižid azotimid, nece vei likundan varuitomut udele korktusele. Sauvoihe kaikiš surembid raudmagistralid mail'mas — Amerikaine transkontinentaline raudte AÜV:oiš i Transsib-raudte Venämas. 19. voz'sadan lopus juritaškanzihe eloho avtomatišt lapastust AÜV:oiš. Nece lapastuz laski ližata vedandkingitesid, i jonusen vedusen edesine ližaduz tegihe röunadamatomaks. Nevondkundaližen Ühtištusen raudteil kävutaškanzihe lapastust 1930-nziš voziš.

20. voz'sadan ezmäižel nelländesel jätksihe paremboita likundrived. Vedimed videnke radajale värtmudenke da sen enamba likuškanziba ottud täudehe kormadushe teil. 1920-nzil vozil tegimišt pästaškanzi nell'värtmuzližid vagonoid, niiden jügutoitmižvoind oli korktemb. Puruvedandan ližaks, elektrine vedand levigaškanzi, lidnalaižes raudtetransportas päpaloin (tramvai, metro, ezilidnalaižed elektrojonused). Vl 1924 nevondkundaližed inženerad kodviba ezmäižid mail'mas magistraližid lämuzvedimid. Päličmänend lämuzvedandale i elektrižele vedandale andoi jonusiden vedusen da piguden znamasišt ližadust, necen sün tagut puruvedimiden pästand tuli lophu šingotadud maiden enambuses 1950-nzil vozil.

Likundrivi

Klassižen el'gendusen mödhe jonuz om likui tedme čep' ühtištoittud toine toiženke vagonplatformišpäi («ajoregišpäi») — likundriven ühtnikoišpäi. Erištadas vedadud likundrivi — vagonad, kudambid kävutadas jüguiden da passažiroiden vedamižen täht, i ičelikui — vedimed da motorvagonad, ned likutadas jonust.

Vedadud likundrivi

Päkirjutuz: Vagon.

Vagon om jonusen päkomponent, sikš miše vedadas jüguid da passažiroid arni siš. Voib rindatada raudtevagonan istorijad kaiken raudtetransportan istorijanke, se augotihe 18. voz'sadal völ kaivuzvagonuzišpäi. Ezmässai vagonad oliba kaks'värtmuzližed vagonuziden kartte, ned oliba odvad relativižikš, oli kebn tehta niid. Nell'värtmuzližed vagonad vajehtiba niid, kaks' kaks'värtmuzlišt telegut tegihe vagonan kävupalaks. Necišpäi kova kezroiden baz lüheni znamasižikš, vagonoiden mülütandmahtuz kändusihe tegihe varmdaks. Nügüdläižiden vagonoiden metallasižed konor'ad (pulläd) ližatas niiden varuitomut. Kävutandan mödhe erištadas jüguvagonoid i vagonoid passažiroiden täht.

Ičelikui raudterivi

Ičelikui raudterivi pidab vedmaha jonust likumižhe. Mugoižen likundriven toižendad oma vedim, motorvagon i niiden ühtmuz — vedandagregat.

Vedim om platform raudtel ühtenke likutimenke da sen enamba. Likutim sädab kertikurod kezroil. Kezrad vastaimižpandas rel'soidenke, i kertikuro kändase vedandkingiteseks. Olii jonusen ezinenas vedim vedatoitab kaiked vagonoiden rived lapastusiden kal't. Vedimiden pätoižendad: avtonomižed (ičeze energijan purtkenke) i avtonomijata (elektruz oigeneb likutimile verkon kal't).

Motorvagon — se om vagon likutimenke. Vedimespäi erineden, motorvagonan pullänsüdäimine avaruz kävutase vedamha jüguid. Ku vedim om kadotusekaz, ka mugoižid vagonoid kävutadas — lidnansüdäimižiden da ezilidnalaižiden ajoiden aigan vedamha kebnoid jüguid vähäižin. Motorvagon ližavagonoidenke — se om kaikenaigaine likundrivi. Sidä kävutadas, päpaloin, passažiroiden vedamižen täht elektroenergijal, no počtjonused-ki oma olmas, dizel'likutimidenke mugažo. Motorvagonad i ližavagonad voidas olda miččel putui järgendusel. Motorvagonoiden lugu ližadab stancijoiden suren lugumäran statjas i lujiden pautkusiden olendan tagut.

Pirdlikutimen statjas elektroenergii kändase oikti edheastujan likundan energijaks (maglev, monorel's). Jonuz ajab induktoran da metalljonon magnitižkendoiden vastaimižpainegen tagut.

Sädand

Projektiruind da lugustuz

Projektiruindan haškusel märitas päharakteristikad — jonusen vedust, sidä lugetas tonnoiden tuhil. Veduz märičeb ten keskustan läbiajandmahtust, vedimen valičendoid, vedimiden verdad i niiden sijid likundrives. Vedusen ülämäraine ližaduz alendab vedamižen arvod kerdalaz, no kucub vedimiden kormadusen ületandad, ned muretas paksumb, ičemaksarv ližadab hätkeks.

Nened parametrad märitas jonusen vedusen üläröunoid: ten pautkused, vedimiden parametrad, kaikiš mürkiden pautkusiden piduz, lapastusiden varmduz, jonusen likahtamižen sijalpäi voimuz. Sid' märitas jonusen vagonoiden lugu tetes kaikuččen vagonan toižendan ümbrimäraižes palas. Sen jäl'ghe märitas kaiken jonusen pidust tetes vagonoiden da vedimiden pidusiš. Pidab kodvda jonusen pidust, miše vasthaotandan voimuz oli kaikidme raudtestancijoidme. Se om tarbhaine, sikš miše jonusen pala voib jäda toižel tel, putta kärauzimele, nece azj veb avarijannoks.

Formiruind

Raudten vagonriven formiruind tegese stancijoil, tobjimalaz sortiruindstancijoil, sen aigan erigoittas toižid vagonrivid paksus. Voib vajehtada vagonoiden järgendust peniden vedimiden abul, no nece mahtuz ei sättu surile vagonrivile (om vitk lujas). Kävutadas «sortiruindmägut»-mahtust niiden täht. Sen aigan likutadas mägudele raudterived, sen jäl'ghe edelpäi erigoittud vagonad ičeze ajadas pautkusen alle. Päivitai vaiše oigendab niiden aigaižel kärauzimil tarbhaižele tele da poleneb pigut pandud pautkusihe vitkodimil. Kompjuter voib oigeta muugotid nenid processid, voib ümbrirata 7 jonust kaikuččel časul avtomatizacijan abul. Toižin sanoin, ajadas toižikš üht vagonrived 9 minutas keskmäral.

Vagonriven formiruindan aigan muite sortiruida kerdan, kogota vagonoid da ühtištoitta niid lapastusil om vähä. Sen paloin, ei sa panda äi joudjid vagonoid jügutoittud vagonoiden edehe, vagonoid varuližidenke jüguidenke — passažirjonusihe, poukahtuzsubstancijoidenke — kebnas süttujiden jüguiden taga. Ku vagonoiden lopstancijad oma erazvuiččed, ka naprihe ühtenzoitta niid gruppihe lopstancijan mödhe.

Specialižed radnikad (ümbrikacujad/kaclijad) ümbrikactas likundrived löudmaha vigoid vagonoiden konstrukcijas, mugažo ohjandimiden murendusid jüguiden vedamižes. Lapastadas vedint vagonoihe i kodvdas azotimiden hüväd radod da niiden vaumhut kaikes jonuses, toižin pautkusen aigan jonuz voib tehtas ohjandamatoman. Ku homaičendoid ei ole, ka anttas jonusen dokumentoid i lasktas lähtta. Kodvdas azotimid ajon-ki aigan hillehtaden poletas pigut märitud znamoičendhasai.

Klassifikacii

Jonusiden klassifikacii om erazvuitte lujas. Voib jagada niid neniden kriterijoiden mödhe:

Jügun toižendan mödhe — passažirjonuz, počtbagažjonuz, jügujonuz, jüguižpassažirjonuz, jüguižbagažjonuz, sodavägijonuz.
Likundan piguden mödhe — üläkiruhjonuz, kiruhjonuz, pigustadud jonuz.
Vedamižen edhuden mödhe — edahaine, oiged, sijaline, ezilidnalaine, ühtenzoittud jonused.
Reisan paksuden mödhe (passažirjonusiš) — läbivoččed, kezaližed da üks'kerdaižed jonused.
Pidusen mödhe — normativižpidusenke, ližapidusenke, pit'kanke vagonrivenke, ühtištoittud jonused. Norm Venämas om 20 passažirvagonad i 350 värtmut jügujonusiš (87 standartišt vagonad).
Vedusen mödhe — normativvedusenke, ližatud vedusenke, üläjüžmakod jonused. Norm Venämas — 6 tuhad tonnoid jügujonusiden täht.
Kävutandan toižendan mödhe — ižanduzjonuz (likkub raudteedheotand: lumenpuhtastai, lämoipalojonuz, kohenduzjonuz, erižed vedimed), sanitarine jonuz, somuzjonuz (torajonuz).

Likundan organizacii

Likundan grafik

Jonusiden likundan grafik om magistraližiden raudteiden organizacijan aluz. Sidä mureta ei sa. Grafikan olend olmas järgendab jonusiden likundad, kävutab jonusid racionaližešti. Grafikan mödhe kaikutte jonuz sab ičeze nomer, se om parakaz ühten čuradusen täht da paratoi vastal'žen čuradusen täht. Necen nomeran ližaks, kaikutte jügujonuz sab ičeze indeks formiruindan stancijas, kudamb om olmas jonusen uden formiruindan stancijhasai. Ku jonust ei ole grafikas, ka sille anttas nomer üks'kaik, necen jonusen märhapanendan aigan.

Dispetčerohjanduz

Jonusiden dispetčer oigendab kaikid jonusid kaikuččel tarhal. Kaik raudte alajagase «tarhoihe» — keskustoihe 100-150 km pitte tobjimalaz andmaha likundan kontrolid jonusile.

Jonusiden likundan grafikan elohopanend om dispetčeran pätegend da velguz. Toižil radnikoil om velgusiš panda eloho hänen käsköd vastustamata. Sen ližaks mašinistad da toižed holitajad jonuzradnikad tehtas stancijan päivitajan käskön mödhe. Päivitajad mugažo alištudas jonusen dispetčerale. Ühtele dispetčerale sab kontroliruida severz' tarhoid.

Raudtelämoiden signalizacii

Ezmäižil vozil jagoihe jonusid raudteil aigkeskustal. Likundan paksuz ližazi teravas, i nece metod ozuti ičeze vällüzid. Kävutaškanzihe jagandan avaruden mödhe. Ezmäi lasktihe ajada vaiše üht jonust kahten lähembaižen stancijan keskes. Sädamha kontrolid, eziauguižin kävutihe semaforid kuti laivoil, sid' kävutaškanzihe lüksoforid. Raudtelüksofor ozutab kel'dandsignalid normaližes olendas. Laskendsignal ozutase, vaiše ku distancii lüksoforan taga om joudai. Möhemba jagaškanzihe stancijoidenkeskešt pidustad blokoihe-tarhoihe. Blokan-tarhan piduz rippub neniš kriterijoišpäi: lugustuzinterval mödaižiden jonusiden keskes, ten profil', likundan piguded, jonusiden veduz da piduz, mugažo azotimiden effektivižuz. Blokad-tarhad oma 1 kilometran pitte da sen enamba tobjimalaz. Nügüd'aigaižed lüksoforad ozutadas joudjiden blokoiden-tarhoiden lugumärad kel'dand- da laskendsignaliden ližaks. Sen tagut mašinistad voidas teta ten ümbriolendas edelpäi da ohjastada jonusid korktembidenke piguzidenke. Kiruhlikutimen aigan kävutadas avtomatišt signalizacijan vedimen täht. Pen' lüksofor om mašinistan kabinas, se toštab sijatud raudteinno lüksoforan ozutandoid. Šifruidud signal lüksoforan ozutandoiš tuleb kabinha rel'soidme.

Jonusen radnikad

Kaikutte jonuz om vedimen brigadan ohjandusen al. Nece brigad kogoneb mašinistaspäi da hänen abunikaspäi. Mašinist ohjandab jonust, kacub ten varuitomut. Vedimen mašinistan abunik mugažo kacub ted i erasti, mašinistan käskön mödhe, kodvib sil'mil vedimen ladimišton radod.

Konz om severz' vedimid vai tungii vedim kävutase, ka vedimen brigadale pidab olda kaikuččel vedimel, sen aigan abuvedimiden mašinistad alištudas ezinenahižen vedimen (likundan čuradusen mödhe) mašinistale. Ku vedim radab hilel, ka lämbitai-ki mülüb vedimen brigadha. Konduktor mülüb brigadha passažiroiden täht. Sen ližaks, vagonoiden vejad da jonusen pämez' holitadas passažirjonuses. Restoranvagonad da počtvagonad oma keitimpolen da počtan radnikoiden holiš sättukahašti. Ižanduzjonushe pandas radoiden pämest vai hänen mest täuzidenke valdatusidenke. Mugažo pandas jonusiden keradajad manevriruimha jonusil.

Nügüd'aigan üks' mašinist ohjastab erasil passažirjonusil, eskai abunikoita («personaline vastusenpidand»).

Mašiništ

Energomašiništ

Jonusen energetik om kaik sen generatorad da energijankulutajad ladimed, mugažo ekspluatirujad sistemad. Kulutadud jonusel energijan enambuz kävutase vedandaks, toižin sanoin, likutamha jonust. Abusistemad (lämbituz, pidatuz, tulleitamižsistem) kulutadas energijan palad, no se om vaiše elektruz. Elektrogenerator, akkumulätorbatarei da kaikenaigaižen joksusen toižetimed vajehtujaks joksuseks oma tarbhaižed passažirjonusen täht.

Azotimed

Nügüd'aigaižed jonused vedadas tuhad tonnoid, ajadas lujidenke piguzidenke. Sen rezul'tataks, likui jonuz om sur'kuludenke kinetiženergijanke. Sil-žo aigal jonuz ajab siledoil metalližil kezroil siledoidme rel'soidme, i hillenduzpidustan piduz rippub azotimiden effektivižusespäi vaiše.

Azotimiden toižendad oma frikcižed, pnevmatižed, magnitižrel'sazotimed, aerodinamižed azotimed. Mugažo kävutadas hillendusid likutimel i likutimen avaidust tagalikumižhe (reversivine hillenduz).

Signalad

Edelpäi tedotamižsignalad jonusen lähenemižes oma tarbhaižed varmitamha likundan varuitomut. Mugomad signalad varutadas mugažo jonusen likundan čuraduses. Sen ližaks, mašinist voib vajehtadas informacijal olijoidenke raudteil radnikoidenke kulundsignaliden abul, sidä kesken antta käsköid.

Homaičendad

↑ Термины, применяемые в правилах технической эксплуатации железных дорог Российской Федерации // Правила технической эксплуатации железных дорог Российской Федерации (Kävutadud terminad Venälaižen Federacijan raudteiden tehnižekspluatacijan ohjandimiš // Venälaižen Federacijan raudteiden tehnižekspluatacijan ohjandimed). (ven.)

Irdkosketused

[1] Термины, применяемые в правилах технической эксплуатации железных дорог Российской Федерации // Правила технической эксплуатации железных дорог Российской Федерации (Kävutadud terminad Venälaižen Federacijan raudteiden tehnižekspluatacijan ohjandimiš // Venälaižen Federacijan raudteiden tehnižekspluatacijan ohjandimed). (ven.)

[1]