Sojärv (lidn)

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Sojärv
Суоярви (ven.)
Suojärvi (karj. da suom.)
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2016) 9 076 ristitud
Pind 9 km²
SojärvСуоярви (ven.)Suojärvi (karj. da suom.)
Pämez' Roman Petrov (2 012-)
Telefonkod +7-81 457
Avtokod 10
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Sojärv (ven.: Суоярви, karj. da suom.: Suojärvi) om lidn Venämas, lidnankund da raudtesol'm Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Sojärven rajonan administrativine keskuz (vspäi 1940) da üks'jäine lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kuti Kaipaa-külä vl 1500.

16. voz'sadal mülüi Uz'lidnan Vodin pätinha kuti Šujanjogen pagast' (ven.: Шуерецкий погост).

Vozil 1617-1721 oli Ročinman palaks Stolbovon kožundaktan mödhe. Vspäi 1721 Pohjoižen sodan jäl'ghe Sojärv oli mülünu Venäman imperijha Ništadtan kožundaktan mödhe. Se oli Piterin gubernijan Viipurin provincijan, vspäi 1744 — Viipurin gubernijan palaks vhesai 1812. 18.-19. voz'sadoil saihe järven raudkivendod Sojärven pühäkodin tulendas.

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala mülüi Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Vl 1926 mectegim i fabrik kartonan pästandan täht oma saudud. Ned oma lidnan päedheotandoikš tähäsai.

Sojärv om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, sai lidnan statusad vl 1940.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase ühtennimižen järven suvirandal, 155 m valdmeren pindan päl keskkorktusel. Matkad Petroskoihesai om 112 km päivnouzmha orhal, 135 km avtotedme, 132 km raudtedme.

Klimat om ven meren klimatan pirdoidenke. Vilun pördumižed oleldas paksus. Vilukun keskmäine lämuz om -11°C, heinkun — +17°C.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Roman Petrov radab lidnankundan da lidnan ohjastusen pämehen vspäi 2012 (om valitud vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl).

Järgenduseližed valičendad lidnan Nevondkundha oliba vl 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund). Siš 15 ezitajad om, üksin kaikuččes valičemižümbrikospäi. Sergei Potehin radab sen ezimehen.

Lidnan ohjastuz kogoneb administracijan pämehespäi hänen varapämehenke i koumes palakundaspäi.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1959 lidnan eläjiden lugu oli 6 711 ristituid. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 9 766 ristituid.

Ortodoksižen hristanuskondan Raštvoiden jumalanpert' om lidnas vs 2011 kül'mkuspäi.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Karjalan Tazovaldkundan lidnad
Anus-lidn | Belomorsk | Kem' | Kondopog | Kostamukš | Lahdenpohj | Medvežjegorsk | Petroskoi | Pit'krand | Pudož | Segež | Sojärv | Sortaval