Sojärv (lidn)

Sojärv
Суоярви (ven.)
Suojärvi (karj. i suom.)
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2020)	8,678 ristitud
Pind	9 km²
Pämez'	Roman Petrov; (2012—)
Telefonkod	+7−81 457
Avtokod	10
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Sojärv (ven.: Суоя́рви, karj. i suom.: Suojärvi) om Venäman lidn da raudtesol'm Karjalan Tazovaldkundan suvipäivlaskmas. Se om Sojärven rajonan administrativine keskuz (vspäi 1940) da üks'jäine lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan kuti Kaipaa-külä vl 1500.

16. voz'sadal mülüi Uz'lidnan Vodin pätinha kuti Šujanjogen pagast' (ven.: Шуерецкий погост).

Vozil 1617−1721 nügüdläižen lidnan territorii oli Ročinman palaks Stolbovon kožundaktan mödhe. Vspäi 1721 Pohjoižen sodan jäl'ghe Sojärv oli mülünu Venäman imperijha Ništadtan kožundaktan mödhe, mainitihe Šujezersk-nimitusenke (Шуезерск). Se oli Piterin gubernijan Viipurin provincijan, vspäi 1744 — Viipurin gubernijan palaks vhesai 1812. 18.-19. voz'sadoil saihe järven raudkivendod Sojärven pühäkodin tulendas.

Vl 1812 eländpunkt kuti Viipurin gubernijan pala mülüi Suomenman surhe ruhtinazkundha, vspäi 1917 — Suomenmaha. Vl 1926 mectegim i fabrik kartonan pästandan täht (ei ole rados vspäi 2011) oma saudud. Ned oma lidnan päedheotandoikš tähäsai.

Sojärv om Karjalan palaks Tal'vsodan jäl'ghe, sai lidnan statusad vl 1940.

Sojärv šingotase mecanpilindan tegimel^[1] i raudtesol'men edheotandoil.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Lidn sijadase ühtennimižen järven suvirandal, 155 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Petroskoihesai om 112 km päivnouzmha orhal, 135 km avtotedme, 132 km raudtedme.

Klimat om ven meren klimatan pirdoidenke. Vilun pördumižed oleldas paksus. Voden keskmäine lämuz om +3,5 C°, kezakun-elokun +14..+17 C° (heinkun +17,6 C°), tal'vkun-uhokun −5..−9 C°. Paneb sadegid 776 mm vodes, enamba heinkus-elokus (88..91 mm kus) i tal'vkus (70 mm), vähemba uhokus-sulakus (42..47 mm kus).

Sojärv oli lidnankundan üks'jäine eländpunkt. Lidnankundan pind oli 1181 km², se om likvidiruidud administrativižen reforman ramuziš vn 2022 semendkus.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Roman Petrov radab lidnankundan da lidnan ohjastusen pämehen vspäi 2012, hän om valitud vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl.

Järgenduseližed valičendad lidnan Nevondkundha oliba vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl (koumanz' kucund). Siš 15 ezitajad ratas, üksin kaikuččes valičemižümbrikospäi. Sergei Potehin radab sen ezimehen.

Lidnan ohjastuz kogoneb administracijan pämehespäi hänen varapämehenke i koumes palakundaspäi.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 1959 lidnan ristitišt oli 6 711 eläjad. Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 9 766 ristituid. Kaik 9 053 eläjad oli lidnas vl 2017.

Ortodoksižen hristanuskondan Raštvoiden jumalanpert'^[2] om olmas lidnas vs 2011 kül'mkuspäi.

Professionaližen opendusen aluzkundad ratas lähembaižiš lidnoiš. Edel 2019. vot Petroskoin tehnologijan da edheotaikundan kolledžan filial oli Sojärviš.

Galerei[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sojärven rajonan administracijan sauvuz vl 2021
Nevondkundaližiden sodamehiden velleskaum (Tal'vsodan i Suren sodan jäl'ghe)
«Karelija»-adivpert' i «Suvilahti»-puišt (2021)
Sportkompleks (2021)
Sojärv I-raudtestancijan sauvuz vl 2003

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

↑ Mecanpilindan tegimen sait (foresttrevel.ru). (ven.)
↑ Sojärven pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Sojärv-lidnankundan oficialine sait (suojarvi-gp.ru). (ven.)

Sojärv (lidn) Vikiaitas

	Karjalan Tazovaldkundan lidnad
	Anus-lidn \| Belomorsk \| Kem' \| Kondopog \| Kostamukš \| Lahdenpohj \| Medvežjegorsk \| Petroskoi \| Pit'krand \| Pudož \| Segež \| Sojärv \| Sortaval

[1] Mecanpilindan tegimen sait (foresttrevel.ru). (ven.)

[2] Sojärven pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)

[1]

[2]