Mine sisu juurde

Vaugedvenälaižed

Vikipedii-späi
Vaugedvenälaižed nacionalistad

Vaugedvenälaižed (vaug.: беларусы, bielarusy) oma indoevropine, slavine rahvaz.

Vaugedvenälaižiden rahvahankeled oma vaugedvenän kel' i venän kel'.

Elädas Vaugedvenämas tobjimalaz (ristitišton viž kudendest vl 2009, 84,9 % vl 2019), mugažo AÜV:oiš, Venämas (pol'millionad vl 2010), Lätänmas, Pol'šanmas, Litvanmas, Ukrainas (275 tuh. vl 2001), Kazahstanas (76,5 tuh. vl 2021) da toižiš valdkundoiš. Ühthine lugu om läz 10 millionad ristituid.

Rahvaz formiruihe 13.-16. voz'sadoil Suren Litvanman ruhtinazkundan i Pol'šanman territorijan palas. Beloruss-etnonim vahvištihe Vaugedvenäman ristitišton znamoičendan täht Venäman imperijas 19. voz'sadan lopus. Vaugedvenälaižed saihe ičeze valdkundad vl 1918, se jäb ripmatomaks vn 1991 lopuspäi.

Erištadas kuz' istoriž-etnografišt regionad vaugedvenän kul'turas: Järvidenrand (Vaugedvenäman pohjoine), Dnepranrand (päivnouzm), Keskuzvaugedvenäma, Nämunasanrand (lodeh), Päivnouzmaine i Päivlaskmaine Polesjad.

Uskojad oma hristanuskondan polenpidajad tobjimalaz, niiden kesken ortodoksižed hristanuskojad oma päpaloin i katolikad (Vaugedvenäman seičemendez).

Rahvahansädod

[vajehta | vajehtada lähtetekst]


Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.