Suomalaižed

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Suomalaižed neižne- i naine-manmehed rahvahansädoiš Ruokolahtespäi (Päivnouzmaine Suomenma), vn 1882 Severin Folkmenan kirjas.

Suomalaižed (suom.: suomalaiset, üks'lugu suomalainen) om suomalaiž-ugrilaine rahvaz.

Ühthine lugu om läz 6,5 millionad. Suomalaižed elädas Suomenmas (sen ristitišton ühesan kümnendest enamba), AÜV:oiš, Ročinmas, Kanadas, Brazilijas, Avstralijas, Venämas da Evropan toižiš pohjoižiš maiš.

Rahvahan jured oma segoitadud augotižlibundanke, erazvuiččiden heimoiden kodimad sijadasoiš erazvuiččiš maiš: Baltijan meren päivnouzmaine rand da randpol' (Suomenman suvipäivlaskmpol'), Karjal, Sibirin päivlaskmpol', Keskuzevropan pohjoine. Nügüd'aigan vaiše Suomenman suvipäivlaskmpol' om suomalaižiden eländsija neniš territorijoišpäi.

Suomalaižed pagištas suomen kelel, se om üks' Baltijan meren suomalaižiš kelišpäi. Suomenman i Ročinman suomalaižed oma kaks'kel'žed, pagištas ročin kelel-ki.

Koume rahvahad — Suomenman karjalaižed (Suomenman suvipäivnouzm), inkeriläižed (Leningradan agj, Piter, Estinma) da kvenad (Norvegijan pohjoine) — lugetas suomalaižiden etnosikš.

Religijan mödhe suomalaižiden enambuz oma lüteranižed hristanuskojad (Suomenman eläjad — 73%) i ateistad (Suomenman eläjad — 24,3% vl 2015)[1].

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Population structure by religion (Ristitišton struktur religijan mödhe) (1900-2015). — Statistics Finland (tilastokeskus.fi). (angl.)
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.