Änižröunan rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Änižröunan rajon
(Änižrandan rajon)
Прионежский район (ven.)
Oniegan rannikon piiri (karj.)
Äänisenrannan piiri (suom.)
Znam
Coat of Arms of Prionezhe (Karelia).jpg
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Petroskoi
Eläjiden lugu (2016) 21 829 ristitud
Pind 4 475 km²
Änižröunan rajon (Änižrandan rajon) Прионежский район (ven.) Oniegan rannikon piiri (karj.) Äänisenrannan piiri (suom.)

Änižröunan vai Änižrandan rajon (venäkelel: Прионежский район, karjalan kelel: Oniegan rannikon piiri, suomen kelel: Äänisenrannan piiri) om Venälaižen Federacijan Karjalan Tazovaldkundan municipaline ühtnik.

Rajonan sijaduz om Karjalan Tazovaldkundan suvipolel da Änižjärven randal. Rajonan administrativine keskuz om Petroskoi, se ei mülü rajonha.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Änižröunan (Änižrandan) rajon om sädud vl 1927, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Petroskoi-lidn tegi sen administrativižen keskusen funkcijoiden mödhe.

Vodelpäi 1941 vodehesai 1944 rajon oli anastadud Suomenman sodavägil (voinvägil).

Vozil 1946 (2. sulaku) — 1963 (1. uhoku) Ladv-žilo oli rajonan keskuseks. Vl 1956 ühtištuihe Šoutarven rajonad Änižröunan (Änižrandan) rajonanke.

Vodelpäi 1994 (vodhesai 2005, municipaližhe administrativižhe reformhasai) Änižröunan (Änižrandan) rajonan suvipol' oli mülütadud Vepsän rahvahaližhe volost'he. Se oli vepsläižiden administrativine avtonomii. Volostin keskusen oli Šoutarv. Nügüd' ned oma Šokšan, Šoutarven da Kaleigen (Kalajogen) vepsän küläkundad.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Änižröunan (Änižrandan) rajonal om röunoid 6 Venäman municipaliženke ühtnikanke:

Rajonan pind — 4 475 nellikkilometrad (12nz' sija tazovaldkundas 18:späi).

Joged mülüdas Änižjärven i Atlantižen valdmeren basseinha.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −10,0 C°, heinkun lämuz om +16,0 C°.

Londuseližed varad oma sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, gabrodiabaz, sauvondkivi), mec, kala, reskvezi.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan tobmuden pert' vl 2019 Petroskoiš.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 13 küläkundha.

  1. Derevänkan küläkund (ven.: Деревянкское сельское поселение)
  2. Därvenojan küläkund (ven.: Деревянское сельское поселение)
  3. Garnizonan küläkund (ven.: Гарнизонное сельское поселение)
  4. Kaleigan (Kalajogen) vepsän küläkund (ven.: Рыборецкое вепсское сельское поселение)
  5. Ladvan küläkund (ven.: Ладвинское сельское поселение)
    • Ladv (ven.: Ладва)
    • Puht (ven.: Пухта)
  6. Ladva-Vetkan küläkund (ven.: Ладва-Веткинское сельское поселение)
  7. Meliorativnijan küläkund (ven.: Мелиоративное сельское поселение)
  8. Pajan küläkund (ven.: Пайское сельское поселение)
  9. Šujan küläkund (ven.: Шуйское сельское поселение)
  10. Zaozer'jen küläkund (ven.: Заозерское сельское поселение)
  11. Uden Vilgan küläkund (ven.: Нововилговское сельское поселение)
  12. Šokšun vepsän küläkund (ven.: Шокшинское вепсское сельское поселение)
  13. Šoutarven vepsän küläkund (ven.: Шёлтозерское вепсское сельское поселение)

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 18 597 ristitud, vl 2010 — 21 502 ristitud.

Kaik om 51 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 16 külänvuittušt žilod, 1 raudtestancii kaikenaigaiženke ristitištonke, 1 raudteseižutezpunkt kaikenaigaiženke ristitištonke da 33 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Šuj-žilo (3,3 tuh. rist. vl 2013), Meliorativnii-žilo (2,3 tuh. rist. vl 2016) da Ladv-žilo (2,2 tuh. rist. vl 2016).

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]