Atlantine valdmeri
Atlantine valdmeri om kahtenz' surtte da süvütte Man valdmeri, se kattab planetan vedenpindan läz nelländest. Randanpird om koverikaz lujas.
Ühthižed andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdmeren pind — 91,66 mln km².
Randanpird — 111 866 km.[1]
Mülü — 329,66 mln km³.
Keskmäine süvüz — 3646 m. Necen valdmeren kaikiš süvemb čokkoim om Miluoki alang, se sijadase Puerto Riko-kurnus (8605[1] m).
Atlantižen valdmeren meriden, lahtiden da sal'miden ühthine pind om 14,69 mln km² (16% valdmeren kaikes pindaspäi), mülü — 29,47 mln km³ (8,9%). Keskatlantine mägisel'g jagab valdmert läz ühtheverzin, päivnouzmaižhe i päivlaskmaižhe palaha.
Mered da sared
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nened mered da pälahted levinedas pidust' valdmeren randištod (častomaraižen mödhe): Norvegine meri, Baltijan meri (Botnine laht, Suomen laht, Rigan laht), Pohjoine meri, Irlandijan meri, Biskaine laht, Keskmeri, Mustmeri, Azovmeri, Gvinejan laht, Riser-Larsenan meri, Lazarevan meri, Ueddellan meri, Skošan meri (nell' jäl'gelišt mert erašti mülütadas Suvivaldmerhe[2]), Kariban meri, Meksikan laht, Sargassomeri, Men-laht, Ph. Lavrentijan laht, Labrador-meri, Irmingeran meri.
Erased sared — ozutesikš, Britanižed sared, Njufaundlend — oma amuižiden kontinentiden paloikš, toižed oma vulkaniženke augotižlibundanke — mugoižed oma Sured i Pened Antilad, Islandii. Sur' Britanii om Atlantižen valdmeren kaikiš suremb sar', sen pind — 230 tuh. km². Toižed järedad sared da sarištod: Lämoima, Kanarižed sared, Maražo, Folklendad, Sardinii, Sicilii, Bagaman sared, Kipr, Krit, Suvigeorgii, Vihandan Nemen sared, Fareran sared.
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mail'man merikalanpüdandan sal'hen kaks' videndest tuleb Atlantižen valdmeren vezišpäi. Tarbhaižed kommunikacijad Evropan, Afrikan i Amerikan keskes tegesoiš Atlantižes valdmeres päliči. Järedad portad (častomaraižen mödhe): Piter, Gamburg, Rotterdam, Kasablank, Keiptaun, Buenos Aires, Rio-de-Žaneiro, Uz' Orlean, Nju Jork.
Suecan kanal ühtenzoitab valdmert Indiženke valdmerenke, Panaman kanal — Tünenke valdmerenke tropižil levedusil.
Kivivoi da londuseline gaz oma Atlantižen valdmeren kaikiš znamasižembad kaivatused. Niiden löudmižsijad oma Pohjoižen meren, Gvinejan lahten, Kariban meren i Meksikan lahten šel'fas. Toižed tarbhaižed kaivatused — diamantad (Suviafrik), raudkivend (Njufaundlend), rik (Meksikan laht), jartal' (Baltijan meri), mouckivi, lete. Erased löudmižsijad oma mererandištol, sadas nenid substancijoid da mineraloid: titanit, cirkonii, tin, fosforitad, monacit, barit.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ 1,0 1,1 Atlantine valdmeri // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Атлас океанов. Термины, понятия, справочные таблицы. — М.: ГУНК МО СССР, 1980. — Lpp. 84−119. (ven.)
 |
Atlantine valdmeri Vikiaitas |