Indine valdmeri
Indine valdmeri om koumanz' surtte Man valdmeri, se kattab planetan vedenpindan läz videndest.
Ühthižed andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdmeren pind — 76,17 mln km².
Randpird — 66 526 km[1]
Mülü — 282,65 mln km³.
Necen valdmeren kaikiš süvemb čokkoim sijadase Zondkurnus (7258[1] m).
Indižen valdmeren meriden, lahtiden da sal'miden pind — 11,68 mln km² (15% valdmeren kaikes pindaspäi), mülü — 26,84 mln km³ (9,5%).
Geografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Levitadud pidust' valdmeren randištod mered da pälahted (častomaraižen mödhe): Rusked meri, Arabijan meri (Adenan laht, Omanan laht, Persijan laht), Lakkadivan meri, Bengalijan laht, Andamanan meri, Timoran meri, Arafuran meri (Karpentarii-laht), Sur' Avstraline laht, Mousonan meri, Deivisan meri, Ühtištusen meri, Kosmonavtoiden meri (nell' jäl'gelišt mert erašti mülütadas Suvivaldmerhe[2]).
Erased sared — ozutesikš, Madagaskar, Sokotr, Mal'divad — oma amuižiden kontinentiden paloikš, toižed oma vulkanižen augotižlibundanke — mugoižed oma Andamanan, Nikobaran sared, Karačunan sar'. Madagaskar om Indižen valdmeren kaikiš suremb sar', sen pind — 590 tuh. km². Toižed kaikiš surembad sared, sen ühtes sarištod-ki: Tasmanii, Šrilank, Andamanan sared, Komoran sared, Maskarenan sared (Reün'jon, Mavrikii).
Tarbhaižed kaivatused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kivivoi da londuseline gaz oma Indižen valdmeren kaikiš znamasižembad kaivatused. Niiden löudmižsijad oma meriden šel'fas: Persijan da Suecan lahted, Bassan sal'm, läz Indostan-pol'sart.
Kaivandod — il'menit, monacit, rutil, titanit, cirkonii — sadas Indijan, Mozambikan, Tanzanijan da Suviafrikan Tazovaldkundan mererandištoišpäi, Madagaskar- da Šrilank-sarišpäi.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ 1,0 1,1 Indine valdmeri // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Атлас океанов. Термины, понятия, справочные таблицы. — М.: ГУНК МО СССР, 1980. — Lpp. 84−119. (ven.)
 |
Indine valdmeri Vikiaitas |