Mine sisu juurde

Titan (himine element)

Vikipedii-späi
Titanan palaine
22
0
0
0
2
10
8
2
Ti
47,88
Titan

Titan (Tititanium latinan kelel) om 22nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om nelländes gruppas (vanhtunuden klassifikacijan mödhe — nelländen gruppan laptalagruppas, IVB), tabluden nelländes periodas.

Ühthine ümbrikirjutand[vajehta | vajehtada tekst]

Titan om levitadud Man kores, otab 0,57 % massan mödhe. Vl 1791 anglijalaine Uil'jam Gregor-mineralog i vl 1795 saksalaine Martin Klaprot-himik avaižiba titanan oksidad (TiO2), Klaprot nimiti elementan titanaks amuižgrekan mifologijan titanad-personažiden mödhe. Vl 1825 ročine Jens Jakob Bercelius-himik sai elementarišt titanad ezmäižen kerdan. Vl 1910 amerikaine Uden Zelandijan augotižlibundanke Met'ju Hanter-metallurg sai puhtast titanad (99,9 %).

Metall om inertine fiziologižikš, hot' sen pölü om kancerogenine.

Fizižed ičendad[vajehta | vajehtada tekst]

Titan om kebn hobedaižvauged metall, korrozijanvastaine lujas. Om paramagnetikaks enamba 73 K lämudel. Elementan pölü voib poukahtuda 400 C° lämudenke, piskuižed paladas. Oleskeleb kahtes kristalližes modifikacijas. Kristalline segluz om geksagonaline edel 883 C°, sen lämudel puhtaz titan vajehtab seglust kubižhe. Metall om varmed teraraudan kartte, no 45 % kebnemb.

Atommass — 47,88. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 4,54 g/sm³. Suladandlämuz — 1941 K (1668 C°). Kehundlämuz — 3560 K (3287 C°).

Londuseline titan kogoneb vides stabiližes izotopaspäi: 46Ti (7,95 %), 47Ti (7,75 %), 48Ti (73,45 %), 49Ti (5,51 %), 50Ti (5,34 %). Tetas 21 ratud radioaktivišt izotopad 38..45, 51..63 atommassanke, i kaks' izomärad (43m1 i 43m2), niiden kesken kaikiš hätkembad oma 44Ti 60 vot pol'čihodamižen pordonke i 45Ti (T½=185 minutad). Radioaktivižed izotopad hajetas β-čihodamižen kal't, kändasoiš kal'cijaks i skandijaks, muite skandijaks, vai vanadijaks.

Himižed ičendad[vajehta | vajehtada tekst]

Muigotandmärad: +2, +3, +4. Metall seižub korrozijad vaste hapanduzkerthen tagut. Reagiruib kebnas vällidenke muiktusidenke eskai komplekssädajiden olendas. Lämbitamižes om reakcijoid galogenidenke, oz., hloranke 550 C° lämudel. Titan palab azotan atmosferas.

Ku lämbitada metallad il'mas 1200 Cel'sijan gradushasai, ka se palab loštajal vauktal leskusel TiOx-hapandusiden sädandanke.

Kävutand[vajehta | vajehtada tekst]

Ottas kävutamižhe metallurgijan ühthesuladusiš, luiden i hambhiden vajehtimeks, juvelirtegesikš, gazoiden absorbirujaks sädamha vakuumad. Vauged titanan dioksid (TiO2) kävutase levedas mujuikš (titanan kulutamižen koume videndest), bumagan i plastikan tehmižes (titanan mail'man kulutamižen koumandez).

Titanan dioksidan mail'man tehmine oli 4,5 mln tonnoid vl 2002, kaikiš znamasižembad varad oma Kitaiš i Venämas (järed löudmižsija läz Uhtad). Mail'man arv oli US$5,9..6 kilogrammas vn 2014 vilukul.

Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]