Metall

Osmijan kristallad

Alüminijan brusuden päluine

Barii argonan atmosferas

Metall (latinan kelen metallum sündui amuižgrek.: μεταλλον metallon-sanaspäi, molembad znamoitas «kaivuz») om himine element, kudambal om eriližid ičendoid (kacu alemba), nimitadud metalližikš.

Nügüd' tetas 97 metallad. Ristitun organizm kogoneb koume procentad metalloišpäi.

Metallad oma levitadud materialad, ristit kävutab paksuid niišpäi ičeze istorijan hätkte instrumentoikš i rahoikš, nügüd'aigan sauvusiden-ki paloikš, azegištos i elektrotehnikas. Ratas metalližid ühthesuladusid, sätas uzid materialid metalloidenke (keramik).

Industrijas sadas metalloiden surid lugumärid tarbhaižiden kaivatusiden löudmižsijišpäi küllästamižtegimiden kal't metallurgižil edheotandoil.

Harakterižed ičendad

• metalline hošt,
• hüvä elektrovendmahtuz,
• kebnan mehanižen ümbriradmižen voind, ozutesikš, plastižuz,
• korged tiheduz (metallad oma jügedambad tobjimalaz, mi toižed elementad),
• korged suladandlämuz (erindad: artut', gallii da muglmetallad),
• luja lämudenvendmahtuz,
• himižiš reakcijoiš metallad olesketas paksumba endištajin.

Metalloiden toižendad

• muglmetallad (6),
• muglmametallad (4),
• berillii (Be) i magnii (Mg), ei mülügoi gruppihe,
• päličmänendmetallad (40),
• kebnad metallad (7),
• pol'metallad (vai metalloidad, 7),
• lantanoidad (14) + lantan (La),
• aktinoidad (14) + aktinii (Ac),
• vezinik (H) ozutab metalližid ičendoid märitud arvoimižiš.

Irdkosketused

• «Metalli»-aiglehtesen lehtpol' Metallurgijan i materialantedon institutan imet.ac.ru-saital, Venäman Tedoakademii. (ven.)

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.