Berillii
| 4 |
0
0 0 0 0 2 2 |
| Be 9,01218 |
|
| Berillii |
Berillii (Be — beryllium latinan kelel) om nellänz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om kahtendes gruppas (vanhtunuden klassifikacijan mödhe — kahtenden gruppan päalagruppas), tabluden kahtendes periodas.
Berillii om harv Man kores (3,8 grammad tonnas) i kalliž. Francine Lui Nikola Voklen-himik avaiži berillijan vl 1817. Nimitihe berill-mineralan mödhe (amuižgrek.: βήρυλλος bērullos), voib rindatada sen nimed prakritan वॆरुलिय-sananke (verulija vepsän kirjamil, «vauhuda») i Belur-lidnan nimenke Čennainno Indijas suves — izumrudan (Be3Al2Si6O18) samižen sija.
Fizižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Berillii om kova hahkvauvaz i lujas travii metall. Kristalline segluz om geksagonaline. Vedab radiacijad vähän. Kulundan sekundpiguz om 12 600 metrad, 2..3 kerdad korktemb mi toižiš metalloiš.
Atommass — 9,01218. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 1,848 g/sm³. Suladandlämuz — 1560 K (1287 C°). Kehundlämuz — 2742 K (2469 C°).
Berillii kogoneb üks'jäižes stabiližes 9Be-izotopaspäi, mugažo tetas 11 radioaktivišt izotopad 5..16 atommassanke, niiden keskes kaks' elädas enamba sekundad: 10Be (pol'čihodamižen pord 1,5 mln vot) i 7Be (53,2 päivest). Ei ole izomärid berillijal.
Himižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Ei ole reakcijad vedenke. Metall muigotub i reagiruib galogenidenke vaiše korktemba mi 600 C° lämudel. Tuhk palab il'mas. Muigotandmärad: +2, +1, 0. Segoib vedes eskai vähänke muiktusen südäiolendanke.
Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]
Ottas kävutamižhe paremboičemha ühthesuladusiden ičendoid tobjimalaz. 1/200-ližaduz terashe andab varmdust punotišile i ned ratas milliardhasai ciklid. Berillijan bronz ei iške kibinoid. Berillijan hapanduz (BeO, luja morim) kävutase mülüikš, se om varmed, inertine himižikš (< 800 C° lämudel), korktanke lämuzvedandmahtusenke i lämoinvastaine ühten aigan.
Pätegii om AÜV, mugažo Kitai i Kazahstan. Mail'man tehmine oli 300 tonnad vl 2016.
Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Berillii webelements.com-saital. (angl.)
- Kirjutuz berillijas Himižiden elementoiden populärižes n-t.ru-kirjištos. (ven.)
 |
Berillii Vikiaitas |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | ||||||||||||||||||||||||||
| 1 | H | He | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 2 | Li | Be | B | C | N | O | F | Ne | |||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 3 | Na | Mg | Al | Si | P | S | Cl | Ar | |||||||||||||||||||||||||||||||||||
| 4 | K | Ca | Sc | Ti | V | Cr | Mn | Fe | Co | Ni | Cu | Zn | Ga | Ge | As | Se | Br | Kr | |||||||||||||||||||||||||
| 5 | Rb | Sr | Y | Zr | Nb | Mo | Tc | Ru | Rh | Pd | Ag | Cd | In | Sn | Sb | Te | I | Xe | |||||||||||||||||||||||||
| 6 | Cs | Ba | La | Ce | Pr | Nd | Pm | Sm | Eu | Gd | Tb | Dy | Ho | Er | Tm | Yb | Lu | Hf | Ta | W | Re | Os | Ir | Pt | Au | Hg | Tl | Pb | Bi | Po | At | Rn | |||||||||||
| 7 | Fr | Ra | Ac | Th | Pa | U | Np | Pu | Am | Cm | Bk | Cf | Es | Fm | Md | No | Lr | Rf | Db | Sg | Bh | Hs | Mt | Ds | Rg | Cn | Nh | Fl | Mc | Lv | Ts | Og | |||||||||||
| 8 | Uue | Ubn | Ubu | Ubb | Ubt | Ubq | Ubp | Ubh | |||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||