Polonii

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Polonijan spektran nägui pala.
84
0
6
18
32
18
8
2
Po
208,9824
Polonii

Polonii (Popolonium latinan kelel) om 84nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om kudendestoštkümnendes gruppas (vanhtunuden klassifikacijan mödhe — kudenden gruppan päalagruppas), tabluden kudendes periodas.

Pol'šanmalaižed himikad Pjer Küri da Marija Sklodovskaja-Küri löuziba ut elementad urankivendos (0,1 mg tonnas) i saiba puhtast polonijad ezmäižen kerdan vl 1898. Polonii om nimitadud Pol'šanman mödhe (latinan kelel: Polonia), se oli Sklodovskaja-Kürin tatanma.

Polonii da kaik sen ühtnendad oma morijad lujas!

Fizižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Polonii om pehmed radioaktivine hobedaižvauged metalloid (pol'metall). Kubine klassine kristalline segluz om üks'jäine mugoine elementoiden keskes madalal lämudel, se kändase romboedrižeks +36 C° lämudel.

Atommass — 208,9824. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 9,32 g/sm³. Suladandlämuz — 527 K (254 C°). Kehundlämuz — 1235 K (962 C°).

Elemental ei ole stabiližid izotopoid. Tetas 33 ratud izotopad 188..220 atommassanke, i niiden 28 izomärad. Kaikiš hätkembad oma 209Po-izotop 125,2 ± 3,3 vot pol'čihodamižen pordonke, 208Po (T½=2,9 vot) i 210Po (T½=138,37 päiväd).

Himižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Metall muigotub il'mas teravas, sädab hapandusid. Muigotandmärad: +6, +5, +4, +2, −2, tobjimalaz +2 i +4.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ottas kävutamižhe polonijad kosmosladimiden energetikas. Polonii-210 om lämän kaikiš effektivižemb purde, lämbitase da sulab ičeze α-radiočihodamižespäi, sikš pidab kaita sidä hahktinas. Polonijan pätegii om Venäma (mail'man tehmižen 98%).

Sadas atomreaktoriš vismutad sädegoiten.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]