Uran (himine element)

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Disk puhthas uranaspäi.
Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
92
2
9
21
32
18
8
2
U
238,02891
Uran

Uran (U - uranium latinan kelel) om 92nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes.

Uran om lujas levitadud londuses.

Avaidusen istorii da nimi[redaktiruida | redaktiruida purde]

Puhtast uranad ezmäižen kerdan sai vl 1840 francijalaine himik P. M. Peligo. Element om nimitadud Uran-planetan mödhe.

Fizižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Uran om jüged pehmed tagokaz notked radioaktivine metall, aktinoid. Londuseližhe uranha mülüb koume izotopad. Äjad uranan izotopad oma radioaktivižed.

Atommass — 238,02891. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 19,05 g/sm³. Suladandlämuz — 1405,3 K. Kehundlämuz — 4404 K.

Toižed ičendad da kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Uran ottas kävutamižhe tobjimalaz atomenergetikas. Elementan löudmižsijid om äjiš valdkundoiš. Sen kaikiš järedambad löudmižsijad oma Avstralijas, Venämas, Kanadas da Kazahstanas.

Uran da sen ühtnendad oma lujas toksižed!

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]