Kivivoi

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind

Kivivoi vai Mavoi om londuseline voiškekaz palab nozoluz tundištadud hajunke. Se mülütab hil'vezinikoiden segoitust päazjas. Nened hil'vezinikad oma erazvuiččen molekulmassanke. Hil'vezinikoiden ližaks, kivivoin erazvuiččed tipad mülütadas azot-, rik- da hapanikoikahid paloid.

Kivivoid lugetas kaivatuzpoltuseks. Voz'sadoil 20. da 21. nece om ristitkundan kaikiš znamasižembiš kaivatusišpäi.

Etimologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Anglijaine «petroleum»-sana om saudud kahtiš sanoišpäi: grekižes πέτρα «kivi» da latinižes oleum — «voi» sanoišpäi. Toižikš voib olda, grekižes πετρέλαιο-sanaspäi («voi») täuzin.

Toižil kelil: kőolaj mad'jaraks — «kivine voi», vuoriöljy suomeks — «mägivoi».

Augotižlibund[redaktiruida | redaktiruida purde]

Läz kaikid kivivoin löudmižsijid sadegmägikivisugud oma olmas[1]. Dominirujan biogenižen (organižen) teorijan mödhe, kivivoin tegend om pordhikaz da pit'k process. Sen aigan sagedmaiden organižed substancijad — amuižiden organizmiden jändused — toižetadas. Process otab kümned, eskai sadad millionad vot[2].

Toižes polespäi, abiogenižed gipotezad oma, ned oliba levitadud NSTÜ:n aigan. Neniš gipotezoišpäi ei voind säta hüvid endustusid löudamha uzid kivivoinsijid.

Ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kivivoin muju lujas eravuitte oleskeleb, vajehtab buran ližamujuiden da koričman röunoiš päazjas (redukahan pakuižespäi muzevha burhasai, läz mustad mujud), erašti se oleleb sel'ktan mustan mujunke. Kivivoi putub vauvhan pakuižvihandan mujun-ki, mujutoi-ki om, mugažo lehedan mujun, ika se om harvašti.

Kivivoin haju om specifine, mugažo vajehtab lujas. Haju oleleb hüväs mel'heižespäi vastmel'žes haižhusai.

Azotan-, rikin- da hapanikanmülütajad komponentad anttas kivivoile mujud da hajud tobjimalaz. Ned oma voidandvoiš da kivivoijänduses. Kivivoin irgiden hil'vezinikoiden enambuz (päiči aromatižiš) om hajutoi da mujutoi.

Tiheduz om 0,65-1,05 g/sm³.

Kivivoin energijan koncentracii massan mödhe 30% korktemb kivihilid. Sen ližaks, voib ajada kivivoinveimil.

Olend olmas londuses[redaktiruida | redaktiruida purde]

Löutas kivivoid gazanvuiččiden hil'vezinikoidenke ühtes, kümniš metrišpäi 5-6 kilometrhasai süvüzil. Kivivoin löudmižsijiden tobj pala sijadase 1-3 km süvüzil. Ku süvüz om pen' vai kivivoi iče lähteb mapindale, ka se toižetase sagedaks mal'taks, pol'kovaks asfal'taks, bitumižeks letkeks da bitumoikš.

Klassifikacii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kivivoin markad.

Kivivoi alajagase 3 tipha: naftenine, metanine da aromatine. Kivivoin mülünd lujas erineb erazvuiččil löudmižsijil kaiked mail'madme. Severz' päkomponentoid om kerdalaz paksus, sen tagut kivivoin nimetused-ki oma palakahad. Neciš nimitusiš lopadjektiv znamoičeb päkomponentad (enamba 50%), a ezmäine adjektiv — ližakomponentad (enamba 25%): metaniž-naftenine, nafteniž-aromatine, aromatiž-metanine da sen karččed.

Eritadas kebnad da jüžmakod kivivoid rikin, alkanoiden südäiolendan mödhe.

Torguzkivivoin sortud oma olmas standartiziruindan täht, mugažo eksportad kebnendamha. Mugomad sortud oma märitud valdkundan pälöudmižsijha vai löudmižsijiden kogoho sidotud. Kivivoivaldkund sab molembid kebnoid da jüžmakoid sortuid tobjimalaz.

Kivivoin WTI- da Light Sweet-sortud (AÜV) oma standartižed päivlaskmaižen šurupoliškon täht, ned oma ozutesikš kaikiden toižiden sortuiden täht. Brent-sort (Sur' Britanii) om standartaks Evropan torgusiden täht da KEVO:n valdkundoiden täht. Venäman standartsortud oma Urals (jüžmak kivivoi) da Siberian Light (kebn kivivoi).

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Torhele kivivoile eile kävutandad (päiči barhanletkiden varmdandas), pidab puhtastada-rafiniruida sidä.

Ezmäi kävutihe kivivoid pühäpertiden lampaižiš, sid' kerosinlampoiš kaikjal. Äi tarbhaižid produktoid tehnikan täht sadas kivivoin ümbriradmižel — poltused südäipalandlikutimen täht (benzin, dizel'poltuz), mašinvoid, segoitajad, torhuz himižen tegimišton täht. Vl 2010 kivivoin pala mail'man energobalansas oli 33,6%[3].

Erigoittas kivivoin frakcijoid kivivoiajandtegimel. Erigoitmine nimitase kreking:aks.

Kivivoi om torhuden arvokaz purde samha räzinad da sintetižid kuidoid, plastmassid, pezendabutusid, mujutimid. Kävutadas ümbriradmižen da puhtastandan ližaproduktoid-ki — metan, etan, propan, butan, pentanad, geksanad. Mugažo sadas kivivoišpäi nenid substancijoid: benzol, toluol, ksilolad, etilbenzol; etilen, propilen, butadien; acetilen.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Баженова О.К. Образование нефти на небольших глубинах //Геология нефти и газа. — 1990. — Lpp. 2-5.
  2. The Origin of Petroleum in the Marine Environment, chapter 26 // "Introduction to Marine Biogeochemistry". ISBN 9780120885305. (angl.)
  3. BP statistical review of world energy 2014. — Bp.com. (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]