Diamant
Diamant vai Almaz (ezitürkan kelespäi almaz «ei andnus» arab.: ألماس [’almās] sanan kal't i amuižgrek.: ἀδάμας adámas «murendamatoi») om mineral, hil'nikan (C) kubine allotropine form.
Londuseline diamant om kaikiš kal'hembiš kalližarvoižiš kivišpäi, ühtes rives izumrudanke, rubinanke i aleksandritanke. Tahkoitud čomudehesai diamant nimitase bril'jantaks. Vedusen märičendühtnik om karat (gramman videndez).
Ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Mineral om metastabiline, i sikš voib olda olmas hätken agjatomašti normaližiš arvoimižiš. Diamant om sel'ged i läz ireg, sen ližasegoituz — azot. Voib olda erazvuitte mujul, must vai mujuta, kaikiš enamba levitadud mujud oma pakuine i koričma. Lüminesciruib vauktuses vai toižes sädegoičendas (katodsädeged, röntgenine, erasti ul'traruskedsinine), toižin sanoin, säib erazvuiččil mujuil.
Vakuumas vai inertižiš gazoiš (korktal lämudel) kändase grafitaks hilläšti.
Harakteristikad[redaktiruida | redaktiruida purde]
Londuseližen diamantan erased harakteristikad oma ekstremaližed tetabiden materialiden keskes, oz., se om kaikiš kovemb mineral Moosan pordhišton mödhe 10 arvonke, no räbed sil-žo aigal. Korged kovuz märičeb ekstraordinarišt kulutamižvastaižust hosindan aigan. Almazan lämuzvedandmahtuz om kaikiš suremb koviden hibjoiden keskes: 900..2300 Vt/(m·K). Elastižusen modul' om kaikiš korktemb, ahtištandan koefficient om kaikiš madalamb tetabiden substancijoiden keskes.
Pol'veim avaros diapazonas. Ninevuz — 3,47..3,55 g/sm³. Palab il'mas 850..1000 C° lämudel i kändase hil'muiktuzgazaks täuzin. Voib sulata diamantad 3700..4000 C° lämudel läz 11 GPa painuden al.
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Diamant Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |