Pudožan rajon

Pudožan rajon
Пудожский район (ven.)
Puudožin piiri (karj.)
Puudožin (Puutoisten) piiri (suom.)
Znam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Pudož
Eläjiden lugu (2023)	14,351 ristitud
Pind	12,745,26 km²

Pudožan rajon (ven.: Пу́дожский райо́н, karj.: Puudožin piiri, suom.: Puudožin piiri vai Puutoisten piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om Pudož-lidn.

Istorii

Rajon om sätud vl 1927, sügüz'kun 23. päiväl.

Suren Tatanman sodan aigan ei olend Suomenman sodavägid rajonas.

Rajon om olmas nügüdläižil röunoil vn 1994 kezakun 2. päiväspäi.

Geografijan andmused

Pudožan rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvipäivnouzmaine taho. Pind — 12 745 nellikkilometrad (seičemenz' sija tazovaldkundas 18:späi). Mec otab territorijan seičeme kümnendest, se om kavag'mec tobmas palas (pedai, kuz').

Om röunoid Venäman kudenke rajonanke:

pohjoižes Arhangel'skan agjan Onegan rajonanke;
pohjoižpäivnouzmas Arhangel'skan agjan Pleseckan rajonanke;
suvipäivnouzmas Arhangel'skan agjan Kargopolen rajonanke;
suves Vologdan agjan Vitegran rajonanke;
päivlaskmas Karjalan Tazovaldkundan Änižröunan rajonanke Änižjärven kal't;
lodehes Karjalan Tazovaldkundan Medvežjegorskan rajonanke.

Änine lainištab rajonan päivlaskmaižid randoid.

Erigoitai pird jagab Änižjärven i Vauktan meren basseinoid, läbitab rajonan keskust madalikš kukhikš. Andoman ülüden pohjoine pala (kudendez) sijadase rajonan suvipäivnouzmas.

Rajonan kaikiš suremb järv-vezivaradim om Vodlajärv (334 km²). Vodlajärven rahvahaline puišt (4683 km², sidä kesken kel'dtaho — 994 km²) om kaikiš suremb Evropas, sijadase röunal Onegan rajonanke.

Klimat om ven pehmed. Heinkun keskmäine lämuz om +16,5 C°, vilukun −12,1 C°.

Londuseližed varad oma metallad (titan, vanadii, hrom, äimetalližed kivendod), sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, šebin'), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase kahesaks municipaližeks ühtnikaks: üks' lidnankund da seičeme küläkundad.

Eläjad

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 27 538 ristitud, vn 2010 — 21 659 ristitud, vn 2021 — 14 964 ristitud.

Kaik om 73 eländpunktad rajonas (vl 2005), niiden kesken üks' lidn, 24 külänvuittušt žilod da 48 küläd.

Toižed znamasižed eländpunktad oma Šal'skii-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2013) da Päl'm-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2013), molembad sijadasoiš Änižen randpolel.

Ižanduz

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, mecan ümbriradmine, rugižkiven samine, turizm.

Homaičendad

Irdkosketused