Mine sisu juurde

Pudožan rajon

Vikipedii-späi
Pudožan rajon
Пудожский район (ven.)
Puudožin piiri (karj.)
Puudožin (Puutoisten) piiri (suom.)
Znam
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Pudož
Eläjiden lugu (2016) 18,908 ristitud
Pind 12,745,26 km²
Pudožan rajon Пудожский район (ven.) Puudožin piiri (karj.) Puudožin (Puutoisten) piiri (suom.)

Pudožan rajon (ven.: Пудожский район, karj.: Puudožin piiri, suom.: Puudožin piiri vai Puutoisten piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om Pudož-lidn.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Rajon om sädud vl 1927, sügüz'kun 23. päiväl.

Suren Tatanman sodan aigan ei olend Suomenman sodavägid rajonas.

Rajon om olmas nügüdläižil röunoil vs 1994 kezakun 2. päiväspäi.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Pudožan rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvipäivnouzmaine taho. Pind — 12 745 nellikkilometrad (7nz' sija tazovaldkundas 18späi). Mec otab territorijan seičeme kümnendest, se om kavag'mec tobmas palas (pedai, kuz').

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Änine lainištab rajonan päivlaskmaižid randoid.

Erigoitai pird jagab Änižjärven i Vauktan meren basseinoid, läbitab rajonan keskust madalikš kukhikš. Andoman ülüden pohjoine pala (kudendez) sijadase rajonan suvipäivnouzmas.

Rajonan kaikiš suremb järv-vezivaradim om Vodlajärv (334 km²). Vodlajärven rahvahaline puišt (4683 km², sidä kesken kel'dtaho — 994 km²) om kaikiš suremb Evropas, sijadase röunal Onegan rajonanke.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −12,1 C°, heinkun kesklämuz om +16,5 C°.

Londuseližed varad oma metallad (titan, vanadii, hrom, äimetalližed kivendod), sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, šebin'), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 8 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankund da 7 küläkundad.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 27 538 ristitud, vl 2010 — 21 659 ristitud.

Kaik om 73 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidn, 24 külänvuittušt žilod da 48 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Šal'skii-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2013) da Päl'm-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2013), molembad sijadasoiš Änižen randpolel.

Ižanduz[vajehta | vajehtada tekst]

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, mecan ümbriradmine, rugižkiven samine, turizm.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]