Pudožan rajon

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Pudožan rajon
Пудожский район (ven.)
Puudožin piiri (karj.)
Puudožin (Puutoisten) piiri (suom.)
Znam
Pudozh COA (Olonets Governorate) (1788).png
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Pudož
Eläjiden lugu (2016) 18 908 ristitud
Pind 12 745,26 km²
Pudožan rajon Пудожский район (ven.) Puudožin piiri (karj.) Puudožin (Puutoisten) piiri (suom.)

Pudožan rajon (ven.: Пудожский район, karj.: Puudožin piiri, suom.: Puudožin piiri vai Puutoisten piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om Pudož-lidn.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajon om sädud vl 1927, sügüz'kun 23. päiväl.

Suren Tatanman sodan aigan ei olend Suomenman sodavägid rajonas.

Rajon om olmas nügüdläižil röunoil vs 1994 kezakun 2. päiväspäi.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pudožan rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvipäivnouzmaine taho. Pind — 12 745 nellikkilometrad (7nz' sija tazovaldkundas 18späi). Mec otab territorijan seičeme kümnendest, se om kavag'mec tobmas palas (pedai, kuz').

Om röunoid 6 Venäman rajonanke:

Änine lainištab rajonan päivlaskmaižid randoid.

Erigoitai pird jagab Änižjärven i Vauktan meren basseinoid, läbitab rajonan keskust madalikš kukhikš. Andoman ülüden pohjoine pala (kudendez) sijadase rajonan suvipäivnouzmas.

Rajonan kaikiš suremb järv-vezivaradim om Vodlajärv (334 km²). Vodlajärven rahvahaline puišt (4683 km², sidä kesken kel'dtaho — 994 km²) om kaikiš suremb Evropas, sijadase röunal Onegan rajonanke.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −12,1 C°, heinkun kesklämuz om +16,5 C°.

Londuseližed varad oma metallad (titan, vanadii, hrom, äimetalližed kivendod), sauvondmaterialad (rugižkivi, ozrikkivi, šebin'), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 8 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankund da 7 küläkundad.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 27 538 ristitud, vl 2010 — 21 659 ristitud.

Kaik om 73 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidn, 24 külänvuittušt žilod da 48 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Šal'skii-žilo (1,6 tuh. rist. vl 2013) da Päl'm-žilo (1,4 tuh. rist. vl 2013), molembad sijadasoiš Änižen randpolel.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, mecan ümbriradmine, rugižkiven samine, turizm.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]


Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]