Vauged meri

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Vauktan meren ühthine nägu kaimdajaspäi vl 2001 sulakus (ülähän) da semendkus (alahan).

Vauged meri (ven.: Белое море, latin.: Mare Album, norv. Kvitsjøen, roč.: Vita havet, suom.: Vienanmeri) om olmas Evrazijan pohjoižes laptas. Se om kontinentansüdäimine meri. Sijadase Pohjoiževropan randanno. Mert mülütadas Jävaldmeren basseinha.

Pind saridenke — 90,8 tuh. km².

Randanpird — läz 2000 km.

Veden mülü — 4,4 tuhad km².

Kesksüvüz — 67 metrad, kaikiš suremb süvüz — 343 m.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vauged meri lainištab vaiše Venäman randad. Meri om sen südäivezikš täuzin. Kuviteldud jono ühtenzoitab Pühä Nena- da Kanin Nena-pol'sarid, se erigoitab Vauktad mert Barencan merespäi.

Belomorskan da Baltijan kanal ühtenzoitab Vauktad mert Baltijan merenke, mugažo Volgan da Baltijan vezitenke.

Vauktan meren järedad lahted (častomaraižen mödhe): Mezenin, Dvinan, Änižen da Kandalakšan lahted.

Randad (päiväižen mödhe): Kanin, Mezenin, Tal'veline, Kezaline, Änižlahten, Pomoran, Karjalan, Kandalakšan da Teran randad.

Sured sared: Solohkaižed sared (Arhangel'skan agj), Moržovec (Arhangel'skan agj).

Kaikiš pidembad joged, kudambad langetas Vauktha merhe (častomaraižen mödhe): Mezen', Pohjoine Dvin, Änižjogi, Kem'- da Ponoi-joged.

Järedad portad (päiväižen mödhe): Mezen', Arhangel'sk, Severodvinsk, Oneg, Belomorsk, Kem', Kandalakš.

Gidrologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kaikuččel vodel meri jädub kuz'-seičemekuižeks strokuks.

Vezinouzendan korktuz sase 0,6 metraspäi (Dvinan lahten pohjoižpäivnouzm) 7,7 metrhasai (Mezenin laht) randoidme.

Sügüz'ližen meritorokan aigan lainhiden korktuz voib sadas 6 metrhasai.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]