Kuz'
| Kuz' | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Järgeline kuz' (Pícea ábies) | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Pícea A.Dietr., 1824 | ||||||||||||
| Erikod | ||||||||||||
kac. tekstas | ||||||||||||
|
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Kuz' (latin.: Picea) om Pedaižiden sugukundan puiden heim.
Etimologii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Latinankel'ne nimituz libub ezimeletaden latinižes pix-sanaspäi, kudamb znamoičeb rugan[1], vai latin.: picis-sanaspäi («rugapu»).[2]
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kuzed oma igähižvihandad korktad pud (korktuz 30 metralesai) čomanke kronanke. Jäl'gmäine voib olda konine, piramidan vai špilinvuitte. Jur'sistem om värtmudenvuitte 10..15 vodhesai, sid' pindaline (päine jur' koleb). Täuz'igäižed pud vastatas tulleid välläs, sortas kovan tullein painuden al.
Oksad oma härkmenvuiččed, levitadas lapakoikti vai lasktas mannoks. Ei ole uzid oksid koume..nell'voččehe igähäsai.
Koren muju voib olda hahkaspäi ruskedkoričmahasai. Kor' om hoik i somusekaz (hoikiš platuzišpäi), erasti rugan bul'kuidenke (oz., Picea engelmannii), aigan mändes kändase sanktembaks i vagoikahaks.
Lehtesed oma neglanvuiččed (kavag') vihandad lühüdad, nell'tahkoižed vai harvemba lapakod, kovad da nügelzoittud, erasti kärautud abaksialižel polel ülähäks, kahtenke iškendanke (ülä- i alapoles). Sijadasoiš spiralin mödhe üksin, išttas lehtezpölusuzil. Kaičesoiš vezoil severzihesai-se vozid (kuz' vot i sen hätkemba). Lankteb kavagen seičemendeshesai joga vodel.
Käbud oma pit'kähkod cilindranvuiččed nügusenke, ei čihotas, lanktas semniden küpsendan jäl'ghe ezmäižel vodel. Küpsad käbud oma rippujad, kuivad lophu vai pind om nahkanvuitte mujegel, 15 santimetrhasai pitte, koume..nell' santimetrad sankte. Kogotas värtmut, äiluguižed kattajad somuzuded riptas sil, i semenhodrad peittas niiden keskes. Kaks' semenurbad väranke suuganke šingotasoiš semnespäi üläpindal. Semned küpstas redukus, tullei levitab niid. Idümižmahtuz kaičese kahesa..kümne vot.
Käbud oleskeldas kuzel 10..60-voččes igäspäi, se rippub kazvandan arvoimišpäi mugažo. Kuzen erikoiden puiden igä om 250..300 vot, harvoin 600 vodhesai.
Erikod
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Kaik 35 erikod da kaks' gibridad mülüdas neche heimho GRIN-saitan mödhe:
- Picea abies (L.) H.Karst. — Järgeline kuz' (Evropine kuz'), heimon tipine erik.
- Picea alcoquiana (Veitch ex Lindl.) Carrière — Al'kokan kuz' (Kaks'mujuine kuz')
- Picea asperata Mast. — Rubikaz kuz'
- Picea brachytyla (Franch.) E.Pritz. — Kitajine kuz'
- Picea breweriana S.Watson — Breveran kuz'
- Picea chihuahuana Martínez
- Picea crassifolia Kom.
- Picea engelmannii Parry ex Engelm. — Engel'mannan kuz'
- Picea glauca (Moench) Voss — Vauged kuz' (Hahksinine kuz')
- Picea glehnii (F.Schmidt) Mast. — Glenan kuz'
- Picea jezoensis (Siebold & Zucc.) Carrière — Ajanine kuz'
- Picea koraiensis Nakai — Korejine kuz'
- Picea koyamae Shiras. — Kajami-kuz'
- Picea laxa (Ehrh.) Sarg.
- Picea likiangensis (Franch.) E.Pritz. — Likiangine kuz'
- Picea mariana (Mill.) Britton et al. — Must kuz'
- Picea martinezii T.F.Patt.
- Picea maximowiczii Regel ex Carrière — Maksimovičan kuz'
- Picea meyeri Rehder & E.H.Wilson — Maieran kuz'
- Picea montigena Mast. — Mägikuz'
- Picea morrisonicola Hayata — Morissonan kuz'
- Picea neoveitchii Mast. — Veičin kuz'
- Picea obovata Ledeb. — Sibirine kuz'
- Picea omorika (Pančić) Purk. — Serbine kuz'
- Picea orientalis (L.) Link — Pävnouzmkuz'
- Picea polita (Siebold & Zucc.) Carrière — Elegantine kuz' (Japonine kuz')
- Picea pungens Engelm. — Ogakaz kuz' (Taivazma kuz')
- Picea purpurea Mast. — Purpurine kuz'
- Picea retroflexa Masters — Koverikaz kuz'
- Picea rubens Sarg. — Rusked kuz'
- Picea schrenkiana Fisch. & C.A.Mey. — Šrenkan kuz' (Tän'-šanine kuz')
- Picea sitchensis (Bong.) Carrière — Sithine kuz'
- Picea smithiana (Wall.) Boiss.
- Picea spinulosa (Griff.) A.Henry — Ogakaz kuz' (Päivnouzmgimalaine kuz')
- Picea wilsonii Mast.
- Gibriderikod
Kuzhe sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Muštatišed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Kezal kaikutte kuzhaine pästab öks.
- Koivuižehe kandoho kuzhaine ei kazva.
- Käbu kuzespäi edahaks ei lankte.
- Mel'hižen mehenke i kuzen al om čoma.
Ozoitez
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Mecas koume mechašt, kezal i tal'vel ühted sädod. (hong, kuz' da kadag)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Weber, William A. Colorado Flora: Western Slope. Niwot, Colorado: University Press. 1987. (angl.)
- ↑ Taylor, Ronald J. Sections on Picea and Tsuga. Flora of North America Editorial Committee (eds.): Flora of North America North of Mexico, Vol. 2. Oxf.: Oxford University Press. 1993. (angl.)