Järgeline kuz'

Vikipedii
Mine navigeerimisribale Mine otsikasti
Järgeline kuz'
Evropine kuz'
Järgeline kuz'
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Kavag'kazmused (Pinophyta)
Klass: Kavag'kazmused (Pinopsida)
Kund: Pedaižed (Pinales)
Sugukund: Pedaižed (Pinaceae)
Heim: Kuz' (Picea)
Erik: Järgeline kuz'
Latinankel'ne nimi
Pícea ábies (L.) H.Karst., 1881
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 183289
NCBI 3329

Järgeline kuz' vai Evropine kuz' (latin.: Picea abies) om igähižvihand pu, kuz'-heimon tipine levitadud erik.

Leviganduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kazvab Pohjoižes i Päivnouzmaižes Evropas kaikjal, mugažo Evropan keskuzpalan vaiše mägil. Kuz'-heimon üks'jäine endemik Venäman lodehes. Sibirine kuz' (Picea obovata) vajehtab hilläšti evropan kuzen arealad päivnouzmaspäi. Se i evropine kuz' sätas gibridformid Evropan pohjoižes — Suomen kuz' (Picea × fennica).

Mecan üks' päižiš erikoišpäi, voib säda järghižid kuššid mecoid i olda Evropan mecterritorijan pohjoižröunaks. Evropine kuz' om sijaližešti naturalizuidud erik Pirenejiden pautkil, Britanižil saril, Pohjoižamerikas.

Ümbrikirjutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Botanine kuva O.V. Tome-botanikantedajan Flora von Deutschland, Österreich und der Schweiz-kirjaspäi, 1885

Järgeline kuz' om püštoiged pu 30 metrhasai kortte (50 metrhasai harvoin). Jurišt kazvab pindanno, ka kazmuz voib lankta kovan tullein puhun tagut. Kor' om hahkan mujun, šoidutase hoikil lapačuil. Lehtesed oma nell'tahkoižed neglanvuiččed, 10..25 mm pitte, kazdas spiralin mödhe, lehtesen igä om kuz' vot da sen enamba.

Voib säta klonoid jurištospäi, teravambid kolnuziden puiden jurišpäi. Oksad oma levigatud vai käroutud mannoks, kazdas tüvel härkmenvuiččikš, üks' uz' «tazopind» vodes sädase siš. Andaškandeb semnid 20..60 vot igäs (üks'jäižed i avoinudel tahol aigemba), kerdan nelläs-vides vodes. Pun tüvi eläb 250..300 vot.

Strobiloiden kaks' toižendad: mikrostrobilad — mužiksugun tähkuded muloižiden oksiden agjoil, i megastrobilad (naižsugun käbud) kaks'voččiden oksiden agjoil. Pölüstoitand tegese semendkus. Käbud kazdas püštoikti, sid' käroutas hilläšti i riptas-küpsnedas redukuhusai. Küpsad käbud oma 15 santimetrhasai pitte i nell'hä santimetrhasai levette. Nügud semned oma läz nelläd millimetrad pitte ruskedkoričmanke suuganke. Ned jädas käbuiš tal'ven keskhesai, lanktas vilukus-keväz'kus i levitasoiš hangedme.

Evropine kuz' om pakaiženvastaine pu, no ei navedi keväzližid haloid. Ei kazva sodunuzil mahusil, seižub kuivaigan.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Ištutadas pöudoiden röunšoiduikš. Ottas kävutamižhe dekorativižes sadunkazvatuses, sädihe kul'turižen kuzen sadoid suguid.

Pumaterialad kuzespäi oma avaros kävutadud tegimištos. Ottas ehtmätomid käbuid zell'torhudeks.

Vero om olmas čomitada kuzid («dölk») Raštvoile i Udele Vodele, hristanuskondan maiš päpaloin.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]