Pöud (maižanduz)

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Vinsent van Gog. Nižun pöudod läz Auversad pil'vekahan taivhan al, heinku 1890

Pöud om laged (mecatoi), tazo da avar paksus uma maižandusen täht, nituiden, saduiden da omaluižiden kartte.

Pöudho sidodud vepsän tärtused

• Kertta — küntta mad tošti.
• Kündatez — künttud pöud.
• Leta ma — küntta pöud tal'veks.
• Loukuz — čogaine uma pöudos.
• Pikesk — viga pöudol ägestamižen jäl'ghe.
• Pöudait — ait pöudol villäd kaičemha.
• Pöudemäg — mifine rahkoi, pöudon emägeine (хозяечка).
• Pöudon röun: oz., kagranröun — kagrasižen pöudon röun.
• Sikloičii — panii vehoid (sikloimid) ristit pöudol.
• Sikloim — veh pöudol vai semetud kerdha sarg pöudol.
• Zapol'k — edahaine pöud.

Kävutand

Kezapöud Bel'gijas

Pöudod kävutadas maižanduses:

• kazvatamha kündatesil maižanduzkul'turoid — tähkasižid da bobanvuiččid tobjimalaz;
• paimendamha kabjživatištod omaluižil.

Semetomad künttud mad jädas erašti kezandaks. Kaks'pöudoližuz da koumepöudoližuz oma olmas.

Pöudoiden kaičend

Puištutesiden jonod kävutadas kaičemha pöudoid mahusen erozijad vaste da niiden vezireguliruindan paremboičemha. Pandas pordaigaližid elektroaidoitesid pöudon teravan otandan sömäks heinänsöjil maižanduzživatoil sidondata noroile.

Äjiš ižandusiš om pöudoiden znamoitud röunoid. Ned kogotas penzhiden i toižen kazmusišton šoiduspäi, kudamb om peitsijaks i sötken purtkeks mecživatoiden täht, tarbhaižed heiden jändan täht elegiš. Om löutud, miše mugomad röunad voidas abutada živatoiden i kazmusiden erazvuiččendan ližadusele röunatud pöudoiden rajonas, no erasti se poleneb semetud pöudon satusenmärad mugažo.

Pöudon toižendad

• Heinänsemnidenpöud.
• Letud ma — kündatez tal'veks.
• Luhtpöud — sidä kävutadas erasiden vezinavedijoiden kul'turoiden kazvatamha.
• Säng'pöud.

Tahon mapalad vinmarjoid da humalid kazvatamha oma mugažo pöudoiden toižendad.

Pöudho sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed

Muštatišed

• Aidatomha pöudho kaikutne živat tuleb.
• Savišt pöudod ei sa küntta.
• Sömäta joksed läbi pöudos, a alasti ei sa.

Ozoitez

Must katläine pöudon peras kehub (muražmät).

Kacu mugažo

• Kas'k