Pöud (maižanduz)

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Disambig gray.svg Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Kezapöud Bel'gijas.

Pöud om laged (mecatoi), tazo da avar paksus uma maižandusen täht, nituiden, saduiden da omaluižiden kartte.

Pöudho sidotud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Kertta — küntta mad tošti.
  • Kündatez — künttud pöud.
  • Leta ma — küntta pöud tal'veks.
  • Loukuz — čogaine uma pöudos.
  • Pikesk — viga pöudol ägestamižen jäl'ghe.
  • Pöudait — ait pöudol villäd kaičemha.
  • Pöudemäg — mifine rahkoi, pöudon emägeine (хозяечка).
  • Pöudon röun: oz., kagranröun — kagrasižen pöudon röun.
  • Sikloičii — panii vehoid (sikloimid) ristit pöudol.
  • Sikloim — veh pöudol vai semetud kerdha sarg pöudol.
  • Zapol'k — edahaine pöud.

Kävutand[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pöudod kävutadas maižanduses:

Semetomad künttud mad jädas erašti kezandaks. Kaks'pöudoližuz da koumepöudoližuz oma olmas.

Pöudoiden kaičend[redaktiruida | redaktiruida purde]

Puištutesiden jonod kävutadas kaičemha pöudoid mahusen erozijad vaste da niiden vezireguliruindan paremboičemha.

Pöudon tipad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Heinänsemnidenpöud.
  • Letud ma — kündatez tal'veks.
  • Luhtpöud — sidä kävutadas erasiden vezinavedijoiden kul'turoiden kazvatamha.
  • Säng'pöud.

Tahon mapalad vinmarjoid da humalid kazvatamha oma mugažo pöudoiden tipad.

Pöudho sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]

  • Aidatomha pöudho kaikutne živat tuleb.
  • Sömäta joksed läbi pöudos, a alasti ei sa.

Ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]

Must katläine pöudon peras kehub (muražmät).

Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]