Mec
Mec om kattud pukazmusil Mašurun pindan pala.
Märhapanendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mec om ekologine sistem, biogeocenoz, kudambas pud oma päižeks elonformaks.
Mec — londusen pala. Voib kacta «mec»-tärtust erazvuiččil tazopindoil. Se om biosferan palaks globaližes masštabas, se voib olda ištutadud mec sijaližes el'genduses. Voib otta mecad londusen zonaližeks alajaguseks mugažo, biologižen provincijan jaguseks, nimitadud vai ei mecmassivaks, ekosistemaks[1].
ÜRO:n Söndtavaroiden da maižandusen organizacii märhapaneb mecad kut «matarh enamba mi 0,5 ga pindanke, kudambal pud kazdas korktemb mi viž metrad kronoiden ümbištusen märanke enamba mi 0,1, vai om puid, kudambad voidas sadas necil tarhal niihe röunznamoičendoihesai».
Ühthine pind
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Meczon ottab läz 9,4 procentad Man pindad da läz koumandest kuivman pindad, nece om 38 mln km²[2]. Necen meczonan polišk mülüb tropikoihe, nelländez levitase Pohjoižmapoliškos. ÜRO:n arvoimižen mödhe, Venäman mecan pind om 8,5 mln km² (851 mln gektarad)[3], Rosleshoz:an andmusiden mödhe, miččid lugetas toižel metodal, voden 2011 augotišes mecfond oli 1183,3 mln. gektarad, 797,1 — kattud mecal[4].
Mecoiden toižendoiden vepsän nimed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Barbik, barbišt — hen lehtezmec.
- Harv mec, harvišt — mecpind ladvištoiden ümbištundmäranke 0,2..0,3 vähemb.
- Kaskez — nor' segoitadud mec.
- Kor'b, šohro, mecakišt, org — paks da amuine da edahaine mec.
- Lomžom — mec äiluguižiden lohkaidud puidenke.
- Madališt, barbikoikaz mec — madal ladvoil mec.
- Palatez, palatiž — palanu mec.
- Pihk — paks kavag'mec.
- Puregišt — paks nor' mec.
- Reskač, norišt — nor' mec.
- Rozjam — kuivanu jurele mec.
- Rouhišt — vanh mec, vanhoiš puišpäi.
- Rädeg — paks da amuine kuz'ne mec.
- Sar', sarik, sarjak — kazvai eriži mec.
- Šaim — mectunu henošti so.
- Vičikišt — nor' paks mec; paks penzhišt.
- Vidä — nor’ kuz’ne mec, mž. paks.
Mecha sidodud vepsän tärtused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lamad — mecan tarh meckävutamižen täht.
- Mechine, mechaine, mecauk, mecamez' — mifine mecan ižand.
- Parččom — mecan varhapanend.
- Tösk — mecan tarh vai čapmaha sidä.
- Uhring — notked taho mecas.
- Vugonk — mecan ajand jogedme.
Mecha sidodud vepsän muštatišed da ozoitesed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Muštatišed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Azj eile kondi, mecha ei mäne. / Rad eile kondi, mecha ei lähte.
- Eraz eläb, ku puzuhu paneb, a toine eläb, ku märgän mecan poltab.
- Gorä ei mecadme kävele, a rahvastme.
- Händikast kut taht söta, a üks'kaik kor'bhe kacub.
- Ičeiž mad armhembad, ičeiž mecad čomembad.
- Kut mecha, muga i mecaspäi.
- Kut mecha kidastad, muga mec-ki vastustab.
- Mecas oma mäthaižed, a kodiš saumaižed.
- Mecas pu-ki kuleb i nägeb.
- Mecas pud ei olgoi ühtejiččed, muga i rahvaz.
- Mechapäi ei ajagoi lapsenkacujad ecmaha.
- Min edahamb mecha, sen enamb haugoid.
Ozoitesed
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
- Čuhkab, čahkab pimedas pihkus, komedas kor'bes. (taigin päčil)
- Mecas koume mechašt, kezal i tal'vel ühted sädod. (hong, kuz' da kadag)
- Mecha mäneb, kodihe kacub, kodihe tuleb, mecha kacub. (kašal' sel'gas)
Kacu mugažo
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Лес. Лесная энциклопедия (Mec. Mecan enciklopedii) / Päredaktor G. I. Vorobjov. — M.: Sovetskaja enciklopedija, 1986. — T. 1. — 563 lp. — 100 000 egz. (ven.)
- ↑ Global forest land-use change 1990−2005 (Mecmaiden kävutandan globaline vajehtuz). Rome, 2012. — Food and Agriculture Organization of the United Nations (ÜRO:n Söndtavaroiden da maižanduzazjoiden organizacii, fao.org). — Lp. 11. ISBN 978-92-5-107399-5. (angl.)
- ↑ Venäman Federacijan mecad da mecižanduz. — Fao.org. (angl.)
- ↑ Леса и лесные ресурсы Российской Федерации (Venälaižen Federacijan mec da mecvarad) //Ежегодный доклад о состоянии и использовании лесов Российской Федерации в 2011 г. (Jogavozne edespagin Venälaižen Federacijan mecoiden olendas da kävutandas vl 2011). — Рослесхоз (rosleshoz.gov.ru). — Lp. 2. (ven.)