Mine sisu juurde

Anusan rahvahaline rajon

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Olonecan rahvahaline rajon)
Anusan rahvahaline rajon
Олонецкий национальный район (ven.)
Anuksen kanzalline piiri (livv.)
Aunuksen kansallinen piiri (suom.)
Znam (text)
Flag (text)
Valdkund Venäma
Administrativine keskuz Anus (lidn)
Eläjiden lugu (2016) 21,071 ristitud
Pind 3,988 km²
Anusan rahvahaline rajon Олонецкий национальный район (ven.) Anuksen kanzalline piiri (livv.) Aunuksen kansallinen piiri (suom.)

Anusan (Olonecan) rahvahaline rajon (venäkelel: Олонецкий национальный район, livv.: Anuksen kanzalline piiri, suom.: Aunuksen kansallinen piiri) om Venälaižen Federacijan municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundan suves.

Administrativine keskuz om Anus-lidn.

Rajon om sätud vl 1927, elokun 29. päivän VCIK:an käskön mödhe. Vspäi 1930 enččen Vidlican rajonan territorii mülüb Olonecan rajonha.

Vozil 1941−1944 Suomenman sodaväged oliba rajonas.

Vspäi 2004 rajonan oficialine nimituz om «rahvahaline»-sananke.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Olonecan rahvahaline rajon om Karjalan Tazovaldkundan suvine taho. Pind — 3 988 nellikkilometrad (14nz' sija tazovaldkundas 18späi). Mecad da sod ottas territorijan ühesa kümnendest. Kavag'mecad oma enambuses (78%), sidä kesken pedajikod oma levitadud (53%).

Om röunoid 4 Venäman rajonanke:

Ladog lainištab rajonan suvipäivlaskmaižid randoid läz 120 km pitte.

Reljef om tazo tobjimalaz, om ülüzid pohjoižes i päivnouzmas. Kaikiš korktemb čokkoim om Raudasine-mägi (ven.: Железная) 97 m kortte valdmeren pindan päl. Joged mülüdas Ladogan da Atlantižen valdmeren basseinha. Kaik om 11 joged i 49 järved rajonas.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om −9,9 C°, heinkun kesklämuz om +16,5 C°. Paneb sadegid 584 mm vodes.

Londuseližed varad oma turbaz, sauvondmaterialad (saved, letked, gravii), mineraline muju (mars-umbr), mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii jagase 10 municipaližeks ühtnikaks: 1 lidnankund da 9 küläkundad.

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 27 034 ristitud, vl 2010 — 23 124 ristitud.

Kaik om 65 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken üks' lidn, 8 külänvuittušt žilod da 56 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Il'jinskii-žilo (2,8 tuh. rist. vl 2013), Vidlic-külä (1,6 tuh. rist. vl 2013) da Tuks-külä (1,1 tuh. rist. vl 2015).