Mujezerskijan rajon
| Znam | |
| Valdkund | Venäma |
| Administrativine keskuz | Mujezerskii |
| Eläjiden lugu (2023) | 7,903 ristitud |
| Pind | 17,660,27 km² |
Mujezerskijan rajon (ven.: Муезе́рский райо́н, suom.: Mujejärven piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.
Administrativine keskuz om lidnanvuitte Mujezerskii-žilo.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 1966 tal'vkun 30. päiväl rajonan aluz om pandud VNFST:n Ülembaižen Nevondkundan prezidiuman käskön mödhe, sil aigal ühtištadihe enččen Rugjärven rajonan territorijad (oli anttud Segežan rajonha) Rebolin rajonanke. Mujezerskii-žilo kändihe sen administrativižeks keskuseks.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Mujezerskijan rajon om Karjalan Tazovaldkundan päivlaskmaine taho. Pind — 17 660 nellikkilometrad (kahtenz' sija tazovaldkundas 18:späi).
Om röunoid Karjalan Tazovaldkundan kudenke rajonanke, mugažo Suomenmanke:
- päivnouzmas Segežan da Medvežjegorskan rajonidenke;
- suves Sojärven rajonanke;
- päivlaskmas Suomenman Pohjoižkarjal- da Kainu-agjoidenke;
- pohjoižes Kostamukšan lidnümbrikonke da Kalevalan rahvahaliženke rajonanke;
- pohjoižpäivnouzmas Belomorskan rajonanke.
Päivlaskmkarjalaine ülüz läbitab rajonad. Se om erigoitai pird Atlantižen valdmeren da Vauktan meren basseinoiden keskes. Joged oma kos'kekahad, Čirka-Kemin da Sunan joginiškad jokstas rajonaspäi.
Klimat om ven pehmed. Heinkun keskmäine lämuz om +15,7 C°, vilukun −11,9 C°.
Londuseližed varad oma mec, kala, reskvezi.
Vspäi 2005 rajonan territorii jagase kahesaks municipaližeks ühtnikaks: üks' lidnankund da seičeme küläkundad.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe rajonan eläjiden lugu oli 16 556 ristitud, vl 2010 — 12 236 ristitud, vl 2021 — 8 258 ristitud.
Kaik om 24 eländpunktad rajonas (vl 2005), niiden kesken üks' lidnanvuitte žilo, kümne külänvuittušt žilod, kuz' raudtestancijad da seičeme küläd.
Toižed znamasižed eländpunktad oma Ledmajärv-žilo (2,1 tuh. rist. vl 2013), Sukkajärv-žilo (1,1 tuh. rist. vl 2013) da Lenderi-1-stancii (1,0 tuh. rist. vl 2013).
Rahvahad (enamba 0,4 % vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe)[1]: venälaižed — 58,0 %, vaugedvenälaižed — 18,0 %, karjalaižed — 13,0 %, ukrainalaižed — 4,4 %, suomalaižed — 1,7 %, pol'šanmalaižed — 1,3 %, čuvašalaižed — 0,9 %, litvalaižed — 0,7 %, totarlaižed — 0,4 %, toižed rahvahad — 1,5 %, rahvahuden ozutandata — 0,1 %.
Vl 2002 kaik 27 vepsläšt eli rajonas (0,16 % sen ristitištospäi).
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Rajonan ižandusen päsarakod oma mecan varhapanend, pumaterialan ümbriradmine, raudtetransport, kalankazvatuz, mecmarjoiden varhapanend.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Mujezerskijan rajonan oficialine sait (muezersky.ru). (ven.)
- Mujezerskijan rajon Karjalan Tazovaldkundan oficialižel gov.karelia.ru-saital. (ven.) (angl.) (suom.)
Karjalan Tazovaldkundan Rajonad | ||
|---|---|---|
| Belomorskan • Kalevalan • Kemin • Kondopogan • Lahdenpohjan • Louhin • Medvežjegorskan • Mujezerskijan • Olonecan • Pit'krandan • Präžan • Pudožan • Segežan • Sojärven • Sortavalan • Änižröunan | ||