Mujezerskijan rajon

Mujezerskijan rajon
Муезерский район (ven.)
Mujejärven piiri (suom.)
	Znam;
Valdkund	Venäma
Administrativine keskuz	Mujezerskii
Eläjiden lugu (2016)	10,535 ristitud
Pind	17,660 km²

Mujezerskijan rajon (venäkelel: Муезерский район, suom.: Mujejärven piiri) om municipaline ühtnik Karjalan Tazovaldkundas, Venälaižes Federacijas.

Administrativine keskuz om lidnanvuitte Mujezerskii-žilo.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Vl 1966 tal'vkun 30. päiväl rajonan aluz om pandud VNFST:n Ülembaižen Nevondkundan prezidiuman käskön mödhe, sen aigan ühtištuihe enččen Rugjärven rajonan territorijad (oli anttud Segežan rajonha) Rebolin rajonanke. Mujezerskii-žilo tegihe sen administrativižeks keskuseks.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Mujezerskijan rajon om Karjalan Tazovaldkundan päivlaskmaine taho. Pind — 17 660 nellikkilometrad (kahtenz' sija tazovaldkundas 18späi).

Om röunoid 6 Karjalan Tazovaldkundan rajonanke, mugažo Suomenmanke:

päivnouzmas Segežan da Medvežjegorskan rajonidenke;
suves Sojärven rajonanke;
päivlaskmas Suomenman Pohjoižkarjal- da Kainu-agjoidenke;
pohjoižes Kostamukšan lidnümbrikonke da Kalevalan rahvahaliženke rajonanke;
pohjoižpäivnouzmas Belomorskan rajonanke.

Päivlaskmkarjalaine ülüz läbitab rajonad. Se om erigoitai pird Atlantižen valdmeren da Vauktan meren basseinoiden keskes. Joged oma kos'kekahad, Čirka-Kemin da Sunan joginiškad jokstas rajonaspäi.

Klimat om ven pehmed. Vilukun keskmäine lämuz om -11,9°C, heinkun kesklämuz om +15,7°C.

Londuseližed varad oma mec, kala, reskvezi.

Vspäi 2005 rajonan territorii alajagase 8 municipaližhe ühtnikha: 1 lidnankund da 7 küläkundad.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 16 556 ristitud, vl 2010 — 12 236 ristitud.

Kaik om 24 eländpunktad rajonas (vl 2005), sidä kesken 1 lidnanvuitte žilo, 10 külänvuittušt žilod, 6 raudtestancijad da 7 küläd.

Toižed sured eländpunktad oma Ledmajärv-žilo (2,1 tuh. rist. vl 2013), Sukkajärv-žilo (1,1 tuh. rist. vl 2013) da Lenderi-1-stancii (1,0 tuh. rist. vl 2013).

Rahvahad (vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe, enamba 0,4%)^[1]: venälaižed — 58,0%, vaugedvenälaižed — 18,0%, karjalaižed — 13,0%, ukrainalaižed — 4,4%, suomalaižed — 1,7%, pol'šanmalaižed — 1,3%, čuvašalaižed — 0,9%, litvalaižed — 0,7%, totarlaižed — 0,4%, toižed rahvahad — 1,5%, rahvahuden ozutandata — 0,1%.

Vl 2002 kaik 27 vepsläšt eli rajonas (0,16% sen ristitištospäi).